"On vuosi 2013 Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa. Historiallisista virheistä on otettu oppia. Yhteiskuntarauha ja kansanterveys ovat arvoista tärkeimmät. - Terveysviraston valvova silmä ulottuu kaikkialle. Käytännössä kaikki mielihyvää tai riippuvuutta tuottava on kiellettyä: huumausaineet, alkoholi, nikotiini ja kofeiini. Sallittuja poikkeuksiakin on. - Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa on erään tärkeän mielihyvä hyödykkeen jakelu haluttu tehdä vaivattomaksi. Siksi valtiollinen tiede on jalostanut ihmisestä uuden alalajin: alttiin, nöyrän ja itseään tyrkyttävän. Ennen heitä kutsuttiin naisiksi. - Vanna on jotain aivan muuta kuin miltä näyttää. - Jare on koukussa riskinoton adrenaliiniin. - He yhdistävät voimansa saadakseen pääsylipun jonnekkin pois. - He sotkeutuvat äärimmäisen vaarallisena tunnetun nautintoaineen välitykseen. He diilaavat chiliä. - Kun Vanna koettaa epätoivoisesti selvittää, mitä hänen kadonneelle siskolleen tapahtui, Jare törmää outoon uskontokulttiin, jonka käsissä on auringon ydin. Onko tällä epäinhimillisen tulisella chililajikkeella vaikutuksia, jotka on syystäkin kielletty?"
Vanna käyttää aikansa chilin hankkimiseen ja myymiseen, kirjeiden kirjoitteluun ja oman uskottavuutensa ylläpitämiseen.
Lisäksi hänen on aivan pakko saada tietää mitä Mannalle, rakkaalle siskolle, on tapahtunut. Chiliäkin on pakko saada, sillä Vanna on jäänyt pahaan kapsaisiini koukkuun. Aina ei ole helppoa ja virasto on valppaana...
Tämä on lukudiplomi kirja johon törmäsin äidinkielen opettajani avulla. Pyysin häntä suosittelemaan minulle jotain kirjaa listalta ja hän suositteli tätä. Niinpä hain kirjan kirjastosta ja lukaisin läpi. Täytyy kyllä sanoa että en joutunut pettymään. Kiitos :) Kirjassa tapahtuu koko ajan jotain. Tavallisen tekstin lisäksi kirjassa on "otteita nykysuomen sanakirjasta" (joissa siis selitetään sanoja, joita kirjassa käytetään paljon) sekä ote kuulustelupöytäkirjasta. Kaikista eniten pidän kuitenkin Vannan Mannalle kirjoittamista kirjeistä ja tarinoista joita niihin sisältyy. (Lisäksi on esim. muunnelma maamme laulusta ja Vannan vanhoja koulutöitä) Kaikki chiliin liittyvä kirjassa on myös erittäin mielenkiintoista. Samoin hahmot. Kirja on hyvä :)
Sivuja:337
Arvosana: 9 :)
Lukunäyte s. 36
"Fiksien puute alkaa nakertaa sisuksiani kuin fretti. Kellarin ovi on koko ajan auki, valmiina ahmaisemaan minut kitaansa. Hautausmaalla tapahtuneen välikohtauksen jälkeen kamahanat ovat käytännössä kokonaan kuivuneet. Olemme kuulleet useista pidätyksistä. Jopa tulitaisteluista."
S.282
"Chili, anna minulle tulinen oppisi.
Ota minut, chili, suo minulle pakotie.
Chili, kirkasta silmäni näkemään.
Syökäämme lisää chiliä!
En tunne tuskaa, kun chili ohjaa minua.
En tunne tuskaa, sillä chili tempaa minut ruumiistani pois.
En tunne tuskaa, sillä chili antaa minulle näön."
Suosittelen kirjaa salaperäisistä tarinoista ja jännityksestä, sekä arvoituksista pitäville, en ehkä kaikkein nuorimmille. (Ja samoin voisin suositella chilin ystäville :-) )
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Scifi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Scifi. Näytä kaikki tekstit
tiistai 4. elokuuta 2015
lauantai 16. toukokuuta 2015
PI Pelko Ihmisessä (Siri Kolu 2013)
"Petri Ensin me ajateltiin, että Pilvi on siellä kaverillaan. Sitten me kuultiin, että se oli käynyt testeissä. Sitten me kuultiin, että se oli vapaaehtoisesti jäänyt Keskukseen sairastuneiden kanssa eikä suostunut vastaanottamaan meidän viestejä eikä tahtonut nähdä meistä ketään. Mun on saatava se sieltä pois. Jokaisessa järjestelmässä on reikä, ja sen mä aijon etsiä.
Pilvi Saako näin sanoa. Largoa minä katsoin, jo silloin, ensimmäisenä iltana. Hiljaista nuorta miestä, joka oli aina siellä, mihin katsoin. Treenattu valppaus. Hänen nopeutensa ja minun voimani.
Tuomas Papereiden, julisteiden ja banderollien aika on ohi. Me tarvitaan tiirikoita. Me tarvitaan sytytyslankaa ja rohkeaa mieltä.
Millaista olisi elää maailmassa, joka perustuu pelkoon? P-influenssa muuttaa kaikkien elämän. Muuttaako se myös rakkaimmat vihollisiksi?"
Lukuhaaste: Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken...
Olen yllättynyt. Pitkän aikaa olen pitänyt lähes kaikista kirjoista, jotka olen lukenut, tosi paljon.
Tämän kirjan juonesta en saanut millään kiinni ja koska lukemisen pitäisi olla rentouttava ja hauska harrastus lopetan kirjan sivulle 96. Mielestäni kirja on jotenkin sekava ja henkilöitä on monia, ajatuksia paljon,mutta tekoja ei ole tarpeeksi. Voihan olla että monet ihmiset pitävät tästä kirjasta, mutta tämä on oma mielipiteeni ja eihän kaikista kirjoista voi pitää...
Pilvi Saako näin sanoa. Largoa minä katsoin, jo silloin, ensimmäisenä iltana. Hiljaista nuorta miestä, joka oli aina siellä, mihin katsoin. Treenattu valppaus. Hänen nopeutensa ja minun voimani.
Tuomas Papereiden, julisteiden ja banderollien aika on ohi. Me tarvitaan tiirikoita. Me tarvitaan sytytyslankaa ja rohkeaa mieltä.
Millaista olisi elää maailmassa, joka perustuu pelkoon? P-influenssa muuttaa kaikkien elämän. Muuttaako se myös rakkaimmat vihollisiksi?"
Lukuhaaste: Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken...
Olen yllättynyt. Pitkän aikaa olen pitänyt lähes kaikista kirjoista, jotka olen lukenut, tosi paljon.
Tämän kirjan juonesta en saanut millään kiinni ja koska lukemisen pitäisi olla rentouttava ja hauska harrastus lopetan kirjan sivulle 96. Mielestäni kirja on jotenkin sekava ja henkilöitä on monia, ajatuksia paljon,mutta tekoja ei ole tarpeeksi. Voihan olla että monet ihmiset pitävät tästä kirjasta, mutta tämä on oma mielipiteeni ja eihän kaikista kirjoista voi pitää...
maanantai 13. huhtikuuta 2015
Kapinallinen (Veronica Roth 2013)
"Meillä on sama suru molemmilla. Meillä on sota sisällämme. Joskus se pitää meidät hengissä, joskus se uhkaa tuhota meidät.
Tris on selvinnyt perhetään kohdanneesta raa´asta hyökkäyksestä, mutta maksanut selviytymisestään kovan hinnan.
Sodan uhka on silti käsin kosketeltavissa eri osastojen välillä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Kuuluuko siihen Neljä ja heidän tempoileva rakkaustarinansa? Sitä Tris ei tiedä. Selvää on,
että sodassa ja rakkaudessa on aina valittava puolensa."
Tris ja Neljä etsivät turvapaikkaa osastoista. Kirja on entistä jännittävämpi ja täynnä niin hauskoja, raakoja kuin surullisiakin käänteitä. Divergenttejä metsästetään vielä enemmän kuin edellisessä osassa ja divergentit uhkaavat kuolla "sukupuuttoon".
Keksiikö Jeanine keinon saada Tris luovuttamaan? Ja mikä on kaikista henkeä salpaavin juonen käänne??
Lukunäytteitä
s.214
"-En minä kuole- mutta enhän minä sitä tiedä. Me elämme vaarallisessa maailmassa, enkä ole niin kiintynyt omaan elämääni että tekisin kaikkeni jäädäkseni henkiin. En voi sanoa sellaista."
s.260
"Se alkaa hiljaisella sykkeellä. En ole aluksi varma, kenen sykkeen kuulen, koska se tuntuu aivan liian lujaa ollakseen omani. Mutta sitten tajuan että se on minun, ja se vain kiihtyy. Hiki kerääntyy kämmenilleni ja polvitaipeisiin. Ja sitten minun täytyy haukkoa henkeäni jotta saan tarpeeksi ilmaa.
Silloin kirkuminen alkaa
enkä minä
pysty
ajattelemaan. "
Kirjasta tuli erityisesti mieleen Suzanne Collinsin Nälkäpeli, jossa Katnissilla on samanlaisia lamauttavia pelkoja kuin Trisillä. Tris on ihana päähenkilö, joka on erilainen kuin muut ihmiset, divergentti eli outolintu. Hän on rohkea, itsepäinen ja oma itsensä, mutta myös haavoittuvainen ja vaatimaton. Muita hienoja henkilöitä ovat Tobias/neljä, Cristina, Tori ja Caleb.
Kirjan pahiksina terävät ja erityisesti Jeanine.
Paikat kirjassa ovat myös hyvin keksittyjä. Välillä taistellaan kaupungissa, välillä hypitään katoilta tai junista.
Luin tämän kirjan, koska pidin edellisestä osasta. Pidin myös tästä toisesta osasta ja aion lukea myös kolmannen. (Hyllyssä odottamassa :) )
Kävin myös teatterissa katsomassa Kapinallisen elokuvana. Näyttelijät ovat loistavia. 3d esitys oli hieno ja asiat oli kuvattu hienosti.
Suosittelen elokuvaa ja kirjaa ehdottomasti kaikille ja katsokaa/ lukekaa ihmeessä myös ensimmäinen osa. :) Ainakin minä olen kuullut Outolinnuista puhuttavan paljon. Tutustu ihmeessä niihin :) ;)
Tris on selvinnyt perhetään kohdanneesta raa´asta hyökkäyksestä, mutta maksanut selviytymisestään kovan hinnan.
Sodan uhka on silti käsin kosketeltavissa eri osastojen välillä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Kuuluuko siihen Neljä ja heidän tempoileva rakkaustarinansa? Sitä Tris ei tiedä. Selvää on,
että sodassa ja rakkaudessa on aina valittava puolensa."
Tris ja Neljä etsivät turvapaikkaa osastoista. Kirja on entistä jännittävämpi ja täynnä niin hauskoja, raakoja kuin surullisiakin käänteitä. Divergenttejä metsästetään vielä enemmän kuin edellisessä osassa ja divergentit uhkaavat kuolla "sukupuuttoon".
Keksiikö Jeanine keinon saada Tris luovuttamaan? Ja mikä on kaikista henkeä salpaavin juonen käänne??
Lukunäytteitä
s.214
"-En minä kuole- mutta enhän minä sitä tiedä. Me elämme vaarallisessa maailmassa, enkä ole niin kiintynyt omaan elämääni että tekisin kaikkeni jäädäkseni henkiin. En voi sanoa sellaista."
s.260
"Se alkaa hiljaisella sykkeellä. En ole aluksi varma, kenen sykkeen kuulen, koska se tuntuu aivan liian lujaa ollakseen omani. Mutta sitten tajuan että se on minun, ja se vain kiihtyy. Hiki kerääntyy kämmenilleni ja polvitaipeisiin. Ja sitten minun täytyy haukkoa henkeäni jotta saan tarpeeksi ilmaa.
Silloin kirkuminen alkaa
enkä minä
pysty
ajattelemaan. "
Kirjasta tuli erityisesti mieleen Suzanne Collinsin Nälkäpeli, jossa Katnissilla on samanlaisia lamauttavia pelkoja kuin Trisillä. Tris on ihana päähenkilö, joka on erilainen kuin muut ihmiset, divergentti eli outolintu. Hän on rohkea, itsepäinen ja oma itsensä, mutta myös haavoittuvainen ja vaatimaton. Muita hienoja henkilöitä ovat Tobias/neljä, Cristina, Tori ja Caleb.
Kirjan pahiksina terävät ja erityisesti Jeanine.
Paikat kirjassa ovat myös hyvin keksittyjä. Välillä taistellaan kaupungissa, välillä hypitään katoilta tai junista.
Luin tämän kirjan, koska pidin edellisestä osasta. Pidin myös tästä toisesta osasta ja aion lukea myös kolmannen. (Hyllyssä odottamassa :) )
Kävin myös teatterissa katsomassa Kapinallisen elokuvana. Näyttelijät ovat loistavia. 3d esitys oli hieno ja asiat oli kuvattu hienosti.
Suosittelen elokuvaa ja kirjaa ehdottomasti kaikille ja katsokaa/ lukekaa ihmeessä myös ensimmäinen osa. :) Ainakin minä olen kuullut Outolinnuista puhuttavan paljon. Tutustu ihmeessä niihin :) ;)
maanantai 6. huhtikuuta 2015
Tietokoneen vangit (Monica Hughes 1984)
"Sekasorron aikakauden jälkeen Arkki Ykkösen suojiin rakennetussa maailmassa ihmisen arvon mittana on tieto. Tietoa ei kuitenkaan jaeta kaikille. Se varastoidaan henkilökohtaisiin tietopaketteihin, jotka tekevät omistajastaan kaikkivoivan. Siltä ainakin näyttää.
Lordien hallitseman jäykän luokkajärjestelmän peitossa kytee kuitenkin kapina. Kun se puhkeaa, ylilordin poika, Tomi, säilyy täpärästi hengissä ja pakenee ulkomaailmaan. Täällä hän tapaa Pihlajan, Parantajakäden ja Ripeän. Tomi yllättyy havaitessaan mitä vapaus todella merkitsee. Mutta miten Tomin käy, kun hän saa selville mikä on Arkki Ykkösen salaisuus ja mitä sen tietokonejärjestelmään kätkeytyy? "
Tomi Bentt on lordina tottunut ylelliseen elämään Arkki ykkösessä, paikassa jossa ihmiset on jaettu lordejen lisäksi sotilaisiin, työläisiin ja orjiin. Tomin matka lordiksi alkaa ja hänen selkäänsä aletaan kasata painavia tietopaketteja. Osa ystävistä on liian heikkoja kantamaan tietopaketteja ja hiljalleen Tomin parhaat ystävät putoilevat pelistä pois.
Tomi kuitenkin on tarpeeksi vahva, mutta päivä jolloin on tarkoitus viettää hänen suuria juhliaan orjat nousevat kapinaan ja kaikki on pilalla...
Tomi on hengenvaarassa, mutta selviää Arkista ulos hengissä. Ulkomaailmassa Tomille avautuu täysin uusi maailma ja kokonaiskuva alkaa selvitä hänelle.
Onko elämä Arkissa sittenkään niin hyvää kuin hän on aina luullut? Ja millaista on muilla kuin lordeilla? Millaista olisi olla orja?
Lukuhaaste kohta 40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja. :)
Lukunäyte s.220
"...Ulkomaailmassa vehreässä erämaassaaurinko paistoi viistosti suurten puiden lomasta. Kultaiset valonsäteet houkuttelivat puoleensa pilven tanssivia hyttysiä. Auringon kuivaamat heinät tuoksuivat suloisesti. Alempana joen vesi välkehti kimaltavien pikkukivien yllä.
Rantaniitylle istutettujen vihannesrivistöjen välissä heilutti kuokkaa nuori tyttö, jonka pukuna oli yksinkertainen eläinten taljoista ommeltu mekko. Hänen käsivartensa ja säärensä olivat ruskettuneet hieman tummemmiksi kuin kullanvärinen heinä. Tyttö kohotti päätään ja sipaisi punaiset hiuksensa silmiltään. Hän hymyili... Niin jätti vapaa mies Arkin uneksien yli kukkuloiden niin varjoisten. Pimeydestä valoon pääsi hän luo neidon punatukkaisen, viehkeän."
Kirjassa pidin erityisesti hahmoista. Tomi on mielenkiintoinen hahmo, joka kasvaa kirjan aikana hemmotellusta lordista, joka tarvitsee tietopakettien apua kaikkeen mahdolliseen, vapaaksi ja ajattelevaiseksi ihmiseksi. Lempihahmoni kirjassa Tomin lisäksi on Pihlaja, joka on elänyt vapaana koko elämänsä ja osaa siksi toimia hyvin luonnossa.
Myös kirjan juoni siitä että tietokoneista tulee välttämättömiä ja osa jokaista asiaa, on melko todenmukainen, sillä tietokoneethan ovat jo nyt tärkeä tai välttämätön osa useimpien ihmisten arkipäivää.
Olen lukenut kirjasta seuraavan osan jo aikaisemmin, koska en tiennyt että siitä on monta osaa. (Valitsin kirjan luettavaksi ehkä juuri siksi että olin lukenut jatkon jo)
Molemmat kirjat ovat siis melko itsenäisiä. Pidin ehkä hiukan enemmän jatko-osasta, kuin Tietokoneen vangista.
Molemmat kirjat ovat ihan hyviä (Ei kuitenkaan kohoa lempi scifi kirjojen listalle kärkeen) ja suosittelen niitä lukijoille, jotka pitävät scifistä ja varsinkin vähän vanhemmista scifi kirjoista.
Myös sinulle jotka et ole lukenut paljon, mutta haluaisit lukea scifiä nämä kirjat olisivat hyvä vaihtoehto, koska ne ovat molemmat helppolukuisia ja selkeitä... :) Hyviä lukuhetkiä kaikille ;)
Lordien hallitseman jäykän luokkajärjestelmän peitossa kytee kuitenkin kapina. Kun se puhkeaa, ylilordin poika, Tomi, säilyy täpärästi hengissä ja pakenee ulkomaailmaan. Täällä hän tapaa Pihlajan, Parantajakäden ja Ripeän. Tomi yllättyy havaitessaan mitä vapaus todella merkitsee. Mutta miten Tomin käy, kun hän saa selville mikä on Arkki Ykkösen salaisuus ja mitä sen tietokonejärjestelmään kätkeytyy? "
Tomi Bentt on lordina tottunut ylelliseen elämään Arkki ykkösessä, paikassa jossa ihmiset on jaettu lordejen lisäksi sotilaisiin, työläisiin ja orjiin. Tomin matka lordiksi alkaa ja hänen selkäänsä aletaan kasata painavia tietopaketteja. Osa ystävistä on liian heikkoja kantamaan tietopaketteja ja hiljalleen Tomin parhaat ystävät putoilevat pelistä pois.
Tomi kuitenkin on tarpeeksi vahva, mutta päivä jolloin on tarkoitus viettää hänen suuria juhliaan orjat nousevat kapinaan ja kaikki on pilalla...
Tomi on hengenvaarassa, mutta selviää Arkista ulos hengissä. Ulkomaailmassa Tomille avautuu täysin uusi maailma ja kokonaiskuva alkaa selvitä hänelle.
Onko elämä Arkissa sittenkään niin hyvää kuin hän on aina luullut? Ja millaista on muilla kuin lordeilla? Millaista olisi olla orja?
Lukuhaaste kohta 40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja. :)
Lukunäyte s.220
"...Ulkomaailmassa vehreässä erämaassaaurinko paistoi viistosti suurten puiden lomasta. Kultaiset valonsäteet houkuttelivat puoleensa pilven tanssivia hyttysiä. Auringon kuivaamat heinät tuoksuivat suloisesti. Alempana joen vesi välkehti kimaltavien pikkukivien yllä.
Rantaniitylle istutettujen vihannesrivistöjen välissä heilutti kuokkaa nuori tyttö, jonka pukuna oli yksinkertainen eläinten taljoista ommeltu mekko. Hänen käsivartensa ja säärensä olivat ruskettuneet hieman tummemmiksi kuin kullanvärinen heinä. Tyttö kohotti päätään ja sipaisi punaiset hiuksensa silmiltään. Hän hymyili... Niin jätti vapaa mies Arkin uneksien yli kukkuloiden niin varjoisten. Pimeydestä valoon pääsi hän luo neidon punatukkaisen, viehkeän."
Kirjassa pidin erityisesti hahmoista. Tomi on mielenkiintoinen hahmo, joka kasvaa kirjan aikana hemmotellusta lordista, joka tarvitsee tietopakettien apua kaikkeen mahdolliseen, vapaaksi ja ajattelevaiseksi ihmiseksi. Lempihahmoni kirjassa Tomin lisäksi on Pihlaja, joka on elänyt vapaana koko elämänsä ja osaa siksi toimia hyvin luonnossa.
Myös kirjan juoni siitä että tietokoneista tulee välttämättömiä ja osa jokaista asiaa, on melko todenmukainen, sillä tietokoneethan ovat jo nyt tärkeä tai välttämätön osa useimpien ihmisten arkipäivää.
Olen lukenut kirjasta seuraavan osan jo aikaisemmin, koska en tiennyt että siitä on monta osaa. (Valitsin kirjan luettavaksi ehkä juuri siksi että olin lukenut jatkon jo)
Molemmat kirjat ovat siis melko itsenäisiä. Pidin ehkä hiukan enemmän jatko-osasta, kuin Tietokoneen vangista.
Molemmat kirjat ovat ihan hyviä (Ei kuitenkaan kohoa lempi scifi kirjojen listalle kärkeen) ja suosittelen niitä lukijoille, jotka pitävät scifistä ja varsinkin vähän vanhemmista scifi kirjoista.
Myös sinulle jotka et ole lukenut paljon, mutta haluaisit lukea scifiä nämä kirjat olisivat hyvä vaihtoehto, koska ne ovat molemmat helppolukuisia ja selkeitä... :) Hyviä lukuhetkiä kaikille ;)
lauantai 21. maaliskuuta 2015
Outolintu (Veronica Roth 2011)
"Kerron itselleni niin tiukasti kuin pystyn, että näin asiat täällä menevät. Me teemme vaarallisia temppuja ja ihmisiä kuolee. Ihmisiä kuolee, ja sitten me teemme lisää vaarallisia temppuja. Mitä pikimmin pystyn sen seikan omaksumaan, sitä varmemmin selviän hengissä tästä koulutuksesta. Minä en ole enää varma että selviän hengissä.
Trisin on tehtävä koko loppuelämää koskeva päätöksensä jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimattomien yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Ensin on tiedettävä, ketkä ovat todellisia ystäviä. Ja mahtuuko rakkaus uuteen elämään lainkaan. "
Lukuhaaste kohta 26 alkaa... Kirjatrilogia :)
Tris elää tulevaisuuden yhteiskunnassa, jossa ihmiset jaetaan vaatimattomiin, sopuisiin, rehteihin, uskaliaisiin ja teräviin. 16-vuotiaana nuorelle tehdään taipumus testi, jossa selviää mihin osastoon nuoren kannattaisi kuulua. Tris menee taipumustestiin ja testin jälkeen hänelle kerrotaan, että hänen tuloksensa olivat epäselvät, että hän on divergentti. Hänelle sanotaan että sitä ei saa kertoa kenellekkään. Tris valitsee yhden osastoista ja vasta silloin hänelle selviää kuinka vaarallista divergenttinä olo on...
Lukunäyte s.45
"Haluatko että me hyppäämme tuosta reunalta?" kysyy terävätyttö. Hän on kymmenisen senttiä pitempi kuin minä, ja hänellä on maantienvärinen tukka ja suuret huulet. Hänen suunsa on auki.
En tiedä miksi tämä on hänestä niin järkyttävää. "Kyllä", Max sanoo. Hän näyttää huvittuneelta. "Onko tuolla alhaalla vettä tai jotain?" "Kuka tietää?"Max kohottaa kulmiaan."
Kirjan tapahtumat ja tapahtumapaikat on keksitty hyvin. Pidän alusta jossa kokelaat hyppäävät katolta ja kohdista joissa kerrotaan simulaatioista. Myös loppuratkaisu on jännittävä.
Kirjan hahmot ovat upeita. Tris on hyvä päähenkilö ja hänen tilanteeseensa koulutuksessa on helppoa samaistua. Hänen rinnallaan voi myös vihata kirjan ilkeitä hahmoja esim. Peteriä ja Ericiä. Neljä on mielenkiintoinen hahmo nimen ja muiden salaisuuksien ansiosta. Myös Trisin vanhemmat yllättävät lopussa.
Outolintu toi mieleeni Nälkäpelit mutta oli kuitenkin aivan erilainen. Minulle kirjassa ei ollut kamalasti jännittäviä kohtia, koska katsoin elokuvan ennen lukemista. Siksi odotankin että saan toisen osan aloitettua pian. Kirja on hyvä ja pidin myös elokuvasta. Jos on katsonut elokuvan, kirjassa ei varmasti ole enää kamalan paljoa yllätyksiä, mutta jos ei ole katsonut kirja on varmasti jännittävä ja yllätyksellinen. Suosittelen Outolintua scifin ystäville. :)
Trisin on tehtävä koko loppuelämää koskeva päätöksensä jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimattomien yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Ensin on tiedettävä, ketkä ovat todellisia ystäviä. Ja mahtuuko rakkaus uuteen elämään lainkaan. "
Lukuhaaste kohta 26 alkaa... Kirjatrilogia :)
Tris elää tulevaisuuden yhteiskunnassa, jossa ihmiset jaetaan vaatimattomiin, sopuisiin, rehteihin, uskaliaisiin ja teräviin. 16-vuotiaana nuorelle tehdään taipumus testi, jossa selviää mihin osastoon nuoren kannattaisi kuulua. Tris menee taipumustestiin ja testin jälkeen hänelle kerrotaan, että hänen tuloksensa olivat epäselvät, että hän on divergentti. Hänelle sanotaan että sitä ei saa kertoa kenellekkään. Tris valitsee yhden osastoista ja vasta silloin hänelle selviää kuinka vaarallista divergenttinä olo on...
Lukunäyte s.45
"Haluatko että me hyppäämme tuosta reunalta?" kysyy terävätyttö. Hän on kymmenisen senttiä pitempi kuin minä, ja hänellä on maantienvärinen tukka ja suuret huulet. Hänen suunsa on auki.
En tiedä miksi tämä on hänestä niin järkyttävää. "Kyllä", Max sanoo. Hän näyttää huvittuneelta. "Onko tuolla alhaalla vettä tai jotain?" "Kuka tietää?"Max kohottaa kulmiaan."
Kirjan tapahtumat ja tapahtumapaikat on keksitty hyvin. Pidän alusta jossa kokelaat hyppäävät katolta ja kohdista joissa kerrotaan simulaatioista. Myös loppuratkaisu on jännittävä.
Kirjan hahmot ovat upeita. Tris on hyvä päähenkilö ja hänen tilanteeseensa koulutuksessa on helppoa samaistua. Hänen rinnallaan voi myös vihata kirjan ilkeitä hahmoja esim. Peteriä ja Ericiä. Neljä on mielenkiintoinen hahmo nimen ja muiden salaisuuksien ansiosta. Myös Trisin vanhemmat yllättävät lopussa.
Outolintu toi mieleeni Nälkäpelit mutta oli kuitenkin aivan erilainen. Minulle kirjassa ei ollut kamalasti jännittäviä kohtia, koska katsoin elokuvan ennen lukemista. Siksi odotankin että saan toisen osan aloitettua pian. Kirja on hyvä ja pidin myös elokuvasta. Jos on katsonut elokuvan, kirjassa ei varmasti ole enää kamalan paljoa yllätyksiä, mutta jos ei ole katsonut kirja on varmasti jännittävä ja yllätyksellinen. Suosittelen Outolintua scifin ystäville. :)
maanantai 23. helmikuuta 2015
Vieras (Stephenie Meyer 2008)
"Tarina rakkaudesta joka ei suostu sammumaan"
"Näkymättömät tunkeilijat ovat valloittaneet maapallon. Ne ovat asettuneet ihmisten pään sisään ja vieneet heidän sielunsa. Suurin osa ihmiskuntaa on jo tuhoutunut, kun yksi viimeisistä jäljellä olevista ihmisistä, Melanie Stryder, napataan.
Vaeltajaksi kutsuttu tunkeilija ottaa Melanien valtaansa, mutta tämä kieltäytyy luovuttamasta mieltään ja haihtumasta pois.
Suojellakseen itseään Melanie alkaa ajatella ikävöimäänsä miestä, jonka uskoo yhä elävän. Melanien mielikuvat ovat niin vahvoja, että Vaeltaja alkaa kaivata samaa miestä. Melaniesta ja Vaeltajasta tulee tahtomattaan liittolaiset, kun he uhmaavat väistämätöntä ja etsivät miestä, jota he kumpikin rakastavat."
Melanie elää piilossa sieluilta, jotka ovat vallanneet maapallon veljensä Jamien ja suuren rakkautensa Jaredin kanssa. He elävät onnellisesti varastellen ruokaa kaikkialta mistä sitä voivat saada. Sitten Melanie lähtee matkalle yksinään ja hänet vangitaan. Hän yrittää itsemurhaa hyppäämällä hissikuiluun, mutta sielujen parantajat saavat hänet täydellisesti hoidettua. Hänen päähänsä asetetaan asumaan Vaeltaja niminen sielu, joka on käynyt jo kahdeksalla planeetalla ennen maata. Ongelmia Vaeltajalle syntyy kun Melanie ei suostu haihtumaan pois, vaan alkaa näyttää Vaeltajalle kuvia ja unia Jaredista ja Jamiesta, ja siinä samassa Vaeltajakin rakastuu heihin.
Melanie kertoo Vaeltajalle kuinka tämä voi löytää Jaredin ja Jamien ja yhdessä he lähtevät etsimään tappavan kuumalta aavikolta. He tukevat toisiaan heikkoina hetkinä ja heistä tulee ystävät. Löytävätkö he ihmisten vastarintaliikkeen vai eivät? Ja mitä sitten tapahtuu?
Luin kirjan suurimmaksi osaksi siksi,
että sen on kirjoittanut Stephenie Meyer ja koska pidän Twilighteista.
Myös kirjan aihe vaikutti todella mielenkiintoiselta ja sitä se olikin.
Kirjan hahmot ovat loistavia. Sielut jotka asettuvat pään sisälle asumaan ovat mahtava idea kirjalle. Pidän Vaeltajasta, joka on viisas ja ajattelee aina muita ennen itseään. Hän ei haluaisi asua kenenkään toisen vartalossa, koska silloin toinen ei voi elää kunnolla tai ollenkaan. Vaeltaja itsehän on vain hopeinen sielu toisen päässä... Vaeltaja muuttuu paljon kirjan aikana. Hän alkaa esimerkiksi suhtautumaan ihmisiin aivan eritavalla.
Myös Jamie on mukava hahmo ja kirjaan tarvitaan myös nuorempia hahmoja mukaan :)
Pidän myös Melaniesta. Hän on vahva ja saa aina tahtonsa läpi. Muita merkittäviä hahmoja kirjassa ovat Jeb, Jared, Ian ja Kyle sekä tohtori.
Lukunäyte s. 45-46
"Isäntäruumiini Melanie Stryderin kanssa oli toinen ihminen. Naputtelin sen noin vain, viis alkutervehdyksistä.
Hänen nimensä on Jamie Stryder, hän on Melanien veli. Hetkeksi kauhistuin ajatellessani Melanien itsehillintää. En ollut koko aikana edes aavistanut pojan olemassaoloa- eikä se johtunut siitä, ettei sisar olisi välittänyt hänestä, vaan sisar päinvastoin suojeli häntä kiihkeämmin kuin muita selvittämiäni salaisuuksia. Oliko Meleniella muitakin näin suuria, näin tärkeitä salaisuuksia? Niin pyhiä, että hän esti minua edes näkemästä niistä unta? Oliko hän niin vahva? Sormeni vapisivat, kun naputtelin loput tiedot.
Luultavasti poika on nyt teini-iässä. Ehkä kolmetoistavuotias. He asuivat tilapäisessä leirissä, ja uskoakseni se oli Arizonassa Cave Creek- nimisen kaupungin pohjoispuolella. Siitä on kuitenkin monta vuotta. Voisit silti verrata aikaisemmin muistamiani viivoja tiekarttaan. Kuten tavallista, kerron jos saan selville lisää.
Lähetin viestin. Heti sen mentyä minut valtasi kammo. Ei Jamieta!!"
Pidin myös tapahtuma paikoista. Erityisesti kohdasta, jossa Vaeltaja kertoo muista planeetoista. Esimerkiksi laulumaailmassa Vaeltaja on elänyt sokeana lepakkona musiikin keskellä ja alkuplaneetalla ilman isäntäruumista, värikkäiden pilvien seassa. Ne olivat mielenkiintoisia ja minusta olisi ollut hauskaa jos kirjassa olisi kerrottu niistä vielä lisää. Muita hyviä tapahtumapaikkoja kirjassa ovat kuuma aavikko ja luolat, jossa ihmiset asuvat.
Kirja oli kaiken kaikkiaan huippu hyvä. Siinä oli tarpeeksi juonen käänteitä ja se oli jännittävä. Katsoin myös elokuvan ja se oli hyvä, mutta täytyy myöntää että luettuani kirjan elokuva ei ollut niin hyvä kuin olisin odottanut. Se saattoi johtua siitä että elokuva oli kaksi tuntinen ja kirjassa on 702 sivua...
Kirja oli kuitenkin hyvä ja elokuvakin aika hyvä.Kirjassa ei oikeastaan ollut kirosanoja tai vaikeita sanoja. Kirjassa oli kuitenkin joitain vaikea lukuisia kohtia, joten suosittelen kirjaa ihmisille jotka ovat lukeneet jo paljon ja ihmisille jotka pitävät Stephenien kirjoista sekä vielä kaikille scifin ystäville (Kirja on scifiä, mutta siinä on myös fantasian piirteitä) :)
"Näkymättömät tunkeilijat ovat valloittaneet maapallon. Ne ovat asettuneet ihmisten pään sisään ja vieneet heidän sielunsa. Suurin osa ihmiskuntaa on jo tuhoutunut, kun yksi viimeisistä jäljellä olevista ihmisistä, Melanie Stryder, napataan.
Vaeltajaksi kutsuttu tunkeilija ottaa Melanien valtaansa, mutta tämä kieltäytyy luovuttamasta mieltään ja haihtumasta pois.
Suojellakseen itseään Melanie alkaa ajatella ikävöimäänsä miestä, jonka uskoo yhä elävän. Melanien mielikuvat ovat niin vahvoja, että Vaeltaja alkaa kaivata samaa miestä. Melaniesta ja Vaeltajasta tulee tahtomattaan liittolaiset, kun he uhmaavat väistämätöntä ja etsivät miestä, jota he kumpikin rakastavat."
Melanie elää piilossa sieluilta, jotka ovat vallanneet maapallon veljensä Jamien ja suuren rakkautensa Jaredin kanssa. He elävät onnellisesti varastellen ruokaa kaikkialta mistä sitä voivat saada. Sitten Melanie lähtee matkalle yksinään ja hänet vangitaan. Hän yrittää itsemurhaa hyppäämällä hissikuiluun, mutta sielujen parantajat saavat hänet täydellisesti hoidettua. Hänen päähänsä asetetaan asumaan Vaeltaja niminen sielu, joka on käynyt jo kahdeksalla planeetalla ennen maata. Ongelmia Vaeltajalle syntyy kun Melanie ei suostu haihtumaan pois, vaan alkaa näyttää Vaeltajalle kuvia ja unia Jaredista ja Jamiesta, ja siinä samassa Vaeltajakin rakastuu heihin.
Melanie kertoo Vaeltajalle kuinka tämä voi löytää Jaredin ja Jamien ja yhdessä he lähtevät etsimään tappavan kuumalta aavikolta. He tukevat toisiaan heikkoina hetkinä ja heistä tulee ystävät. Löytävätkö he ihmisten vastarintaliikkeen vai eivät? Ja mitä sitten tapahtuu?
Luin kirjan suurimmaksi osaksi siksi,
että sen on kirjoittanut Stephenie Meyer ja koska pidän Twilighteista.
Myös kirjan aihe vaikutti todella mielenkiintoiselta ja sitä se olikin.
Kirjan hahmot ovat loistavia. Sielut jotka asettuvat pään sisälle asumaan ovat mahtava idea kirjalle. Pidän Vaeltajasta, joka on viisas ja ajattelee aina muita ennen itseään. Hän ei haluaisi asua kenenkään toisen vartalossa, koska silloin toinen ei voi elää kunnolla tai ollenkaan. Vaeltaja itsehän on vain hopeinen sielu toisen päässä... Vaeltaja muuttuu paljon kirjan aikana. Hän alkaa esimerkiksi suhtautumaan ihmisiin aivan eritavalla.
Myös Jamie on mukava hahmo ja kirjaan tarvitaan myös nuorempia hahmoja mukaan :)
Pidän myös Melaniesta. Hän on vahva ja saa aina tahtonsa läpi. Muita merkittäviä hahmoja kirjassa ovat Jeb, Jared, Ian ja Kyle sekä tohtori.
Lukunäyte s. 45-46
"Isäntäruumiini Melanie Stryderin kanssa oli toinen ihminen. Naputtelin sen noin vain, viis alkutervehdyksistä.
Hänen nimensä on Jamie Stryder, hän on Melanien veli. Hetkeksi kauhistuin ajatellessani Melanien itsehillintää. En ollut koko aikana edes aavistanut pojan olemassaoloa- eikä se johtunut siitä, ettei sisar olisi välittänyt hänestä, vaan sisar päinvastoin suojeli häntä kiihkeämmin kuin muita selvittämiäni salaisuuksia. Oliko Meleniella muitakin näin suuria, näin tärkeitä salaisuuksia? Niin pyhiä, että hän esti minua edes näkemästä niistä unta? Oliko hän niin vahva? Sormeni vapisivat, kun naputtelin loput tiedot.
Luultavasti poika on nyt teini-iässä. Ehkä kolmetoistavuotias. He asuivat tilapäisessä leirissä, ja uskoakseni se oli Arizonassa Cave Creek- nimisen kaupungin pohjoispuolella. Siitä on kuitenkin monta vuotta. Voisit silti verrata aikaisemmin muistamiani viivoja tiekarttaan. Kuten tavallista, kerron jos saan selville lisää.
Lähetin viestin. Heti sen mentyä minut valtasi kammo. Ei Jamieta!!"
Pidin myös tapahtuma paikoista. Erityisesti kohdasta, jossa Vaeltaja kertoo muista planeetoista. Esimerkiksi laulumaailmassa Vaeltaja on elänyt sokeana lepakkona musiikin keskellä ja alkuplaneetalla ilman isäntäruumista, värikkäiden pilvien seassa. Ne olivat mielenkiintoisia ja minusta olisi ollut hauskaa jos kirjassa olisi kerrottu niistä vielä lisää. Muita hyviä tapahtumapaikkoja kirjassa ovat kuuma aavikko ja luolat, jossa ihmiset asuvat.
Kirja oli kaiken kaikkiaan huippu hyvä. Siinä oli tarpeeksi juonen käänteitä ja se oli jännittävä. Katsoin myös elokuvan ja se oli hyvä, mutta täytyy myöntää että luettuani kirjan elokuva ei ollut niin hyvä kuin olisin odottanut. Se saattoi johtua siitä että elokuva oli kaksi tuntinen ja kirjassa on 702 sivua...
Kirja oli kuitenkin hyvä ja elokuvakin aika hyvä.Kirjassa ei oikeastaan ollut kirosanoja tai vaikeita sanoja. Kirjassa oli kuitenkin joitain vaikea lukuisia kohtia, joten suosittelen kirjaa ihmisille jotka ovat lukeneet jo paljon ja ihmisille jotka pitävät Stephenien kirjoista sekä vielä kaikille scifin ystäville (Kirja on scifiä, mutta siinä on myös fantasian piirteitä) :)
perjantai 2. tammikuuta 2015
Tarkoitettu (Ally Condie 2011)
"Nähdessäni Kyn kasvojen välähtävän edessäni niin nopeasti etten edes erottanut hänen silmiensä väriä, ainoastaan niiden tummuuden hänen katsoessaan minuun, ihmettelin: Sinäkö se olet?"
"17-vuotias Cassia elää tulevaisuuden maailmassa, uudessa uljaassa Yhteiskunnassa. Elämä siellä on täydellisen säänneltyä. Yhteiskunta päättää, mitä ihmiset syövät, kuinka he pukeutuvat, missä he työskentelevät, milloin he kuolevat. Ja kun kansalaiset täyttävät 17, Yhteiskunta esittelee heille myös heidän tulevan kumppaninsa.
Parit ovat yleensä toisilleen ennalta tuntemattomia, optimaalisesti yhteen sopivia henkilöitä. Cassialle valittu poika on kuitenkin yllättäen hänen paras ystävänsä Xander. Mutta kun Cassia myöhemmin tutkii saamaltaan mikrokortilta Xanderin tietoja, ruudulle ilmestyvät Kyn, toisen tutun pojan kasvot.
Kyn kuvan nähtyään Cassia alkaa kyseenalaistaa asioita. Entisen mnallikansalaisen sokea usko Yhteiskuntaan säröilee. Kuka on hänelle optimaalisin kumppani, täydellinen Xander vai houkutteleva, salaperäinen Ky? Kenen kanssa Yhteiskunta haluaa hänen menevän naimisiin? Ja onko sillä väliä? Uskaltaisiko Cassia uhmata sääntöjä ja valita itse?"
Päätin lainata kyseisen kirjan nimenomaan takakansi tekstin perusteella. Odotukseni olivat korkealla. Kirja ei ole niin hyvä kuin olin odottanut mutta todella hyvä silti. Tulevaisuuden yhteiskunta jonka kirja esittelee on hyvin mielenkiintoinen. Kaikkea on rajoitettu. Myös taidetta. Ihmiset eivät omista oikeastaan mitään. Vain omat pillerinsä ja palan puvusta joka heillä on ollut parijuhlassa.
Myös Cassian elämä on mielenkiintoinen. Hän käy koulua, juoksee dataradalla ja hänen työnsä on lajittelu. Hahmot ovat mielenkiintoisia ja kohta jossa Cassian isoisä kuolee on hyvin liikuttava. Mielestäni hahmoja olisi voinut olla enemmän tai niitä olisi voitu esitellä enemmän. Lempihahmoni ovat Ky, Cassia ja Cassian isoisä. Kirjan loppu ja alku olivat jännittäviä, mutta keskiosa kirjasta olisi voinut olla parempikin. Kirja oli melko helppolukuinen.
Mielenkiintoista yhteiskunnassa on myös se että taiteen määrää on rajoitettu. Ihmiset eivät osaa kirjoittaa. (Paria poikkeusta lukuunottamatta.) Runojen ja muun taiteen säilyttäminen on kiellettyä. Miksi? Sekin selviää lopussa. Mietippä hetki maailmaa ilman runoja, kirjoja ja elokuvia.
Kirja sisältää paljon pohdintaa siitä mikä on väärin ja mikä oiken. Sen aikana Cassialle myös selviää valitseeko hän Kyn vai Xanderin. Kirja sisältää myös romantiikkaa.
Aijon ehdottomasti lukea myös seuraavat osat. Kirja jäi jännittävään kohtaan. Kirja on hyvä ja suosittelen kaikkia lukemaan sen, koska se on lukemisen arvoinen. :)
"17-vuotias Cassia elää tulevaisuuden maailmassa, uudessa uljaassa Yhteiskunnassa. Elämä siellä on täydellisen säänneltyä. Yhteiskunta päättää, mitä ihmiset syövät, kuinka he pukeutuvat, missä he työskentelevät, milloin he kuolevat. Ja kun kansalaiset täyttävät 17, Yhteiskunta esittelee heille myös heidän tulevan kumppaninsa.
Parit ovat yleensä toisilleen ennalta tuntemattomia, optimaalisesti yhteen sopivia henkilöitä. Cassialle valittu poika on kuitenkin yllättäen hänen paras ystävänsä Xander. Mutta kun Cassia myöhemmin tutkii saamaltaan mikrokortilta Xanderin tietoja, ruudulle ilmestyvät Kyn, toisen tutun pojan kasvot.
Kyn kuvan nähtyään Cassia alkaa kyseenalaistaa asioita. Entisen mnallikansalaisen sokea usko Yhteiskuntaan säröilee. Kuka on hänelle optimaalisin kumppani, täydellinen Xander vai houkutteleva, salaperäinen Ky? Kenen kanssa Yhteiskunta haluaa hänen menevän naimisiin? Ja onko sillä väliä? Uskaltaisiko Cassia uhmata sääntöjä ja valita itse?"
Päätin lainata kyseisen kirjan nimenomaan takakansi tekstin perusteella. Odotukseni olivat korkealla. Kirja ei ole niin hyvä kuin olin odottanut mutta todella hyvä silti. Tulevaisuuden yhteiskunta jonka kirja esittelee on hyvin mielenkiintoinen. Kaikkea on rajoitettu. Myös taidetta. Ihmiset eivät omista oikeastaan mitään. Vain omat pillerinsä ja palan puvusta joka heillä on ollut parijuhlassa.
Myös Cassian elämä on mielenkiintoinen. Hän käy koulua, juoksee dataradalla ja hänen työnsä on lajittelu. Hahmot ovat mielenkiintoisia ja kohta jossa Cassian isoisä kuolee on hyvin liikuttava. Mielestäni hahmoja olisi voinut olla enemmän tai niitä olisi voitu esitellä enemmän. Lempihahmoni ovat Ky, Cassia ja Cassian isoisä. Kirjan loppu ja alku olivat jännittäviä, mutta keskiosa kirjasta olisi voinut olla parempikin. Kirja oli melko helppolukuinen.
Mielenkiintoista yhteiskunnassa on myös se että taiteen määrää on rajoitettu. Ihmiset eivät osaa kirjoittaa. (Paria poikkeusta lukuunottamatta.) Runojen ja muun taiteen säilyttäminen on kiellettyä. Miksi? Sekin selviää lopussa. Mietippä hetki maailmaa ilman runoja, kirjoja ja elokuvia.
Kirja sisältää paljon pohdintaa siitä mikä on väärin ja mikä oiken. Sen aikana Cassialle myös selviää valitseeko hän Kyn vai Xanderin. Kirja sisältää myös romantiikkaa.
Aijon ehdottomasti lukea myös seuraavat osat. Kirja jäi jännittävään kohtaan. Kirja on hyvä ja suosittelen kaikkia lukemaan sen, koska se on lukemisen arvoinen. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)