"Pelko ei ole riittävä sana kuvaamaan sitä mitä tunnen. Kaksi hahmoa taistelee revenneen taivaan alla. Saatan vain katsoa vierestä, kun he käyvät toisiinsa kiinni yhä uudestaan ja uudestaan. Toisen katse on täynnä raivoa, toisen päättäväisyyttä. En tiedä, kummalla on etulyöntiasema. Potkut ja lyönnit leikkaavat taivaalta alas sinkoutuvaa vesiverhoa henkeäsalpaavissa kaarissa. Sellaisten liikkeiden ei pitäisi olla edes mahdollisia. Eivätkä ne olisikaan tavallisille ihmisille.
Se, mitä todistan, on kuitenkin kaikea muuta kuin tavallista: edes näytöksen ympärille kerääntynyt ihmissusilauma ei näytä tietävän, uskoako silmiään vai ei."
"Raisa Oja, 17-vuotias Kallion kasvatti, ei Kainuun korven Hukkavaaraan muuttaessaan osannut aavistaa, miten paljon hänen maailmansa muuttuisi. Paettuaan susirajan vaaroilta takaisin Helsinkiin Raisa on yrittänyt keskittyä kaiken tapahtuneen unohtamiseen.
Mutta suuri rakkaus, Mikael, ei ole niin vain unohdettavissa. Eikä Hukkavaara ole vielä paljastanut läheskään kaikkia salaisuuksiaan.
Sudet kutsuvat. On pakko palata takaisin, vaikka se tarkoittaa ajautumista keskelle repivää taistelua.
Jos edes omiin tunteisiinsa ei voi luottaa- keneen tai mihin voi?"
Raisalla menee suht hyvin. Hän on muuttanut takaisin äitinsä vanhaan asuntoon Nikon kanssa. Yhdessä he ottavat rennosti ja juhlivat Raisan täysi-ikäisyyttä. Eräänä iltana kotioven edessä kuitenkin odottaa tuttu hahmo. Raisan on pakko alkaa harkita Hukkavaaraan palaamista, niin huolestuttavia uutisia vierailija tuo...
Sivuja: 446
Arvosana: 8+
Tässä tämä seuraava osa :-)
Se on siis Susiraja sarjan toinen osa. Teksti on helppolukuista, kuten edellisessäkin osassa. Koska en oikein keksi, mitä kirjottaisin voisin laittaa vähän plussia ja miinuksia. Jos käytte lukemassa blogiani niin toivoisin teidän käyvän kommentoimassa esimerkiksi mitä kirjasta haluaisitte tietää ennen kuin alatte lukea sitä. Kiitos :-)
+Raisan valokuvaus projekti kirjassa on mielestäni kiva :-)
+Vanhoista hahmoista tulee esiin uusia puolia
+Kirjassa on vanhojen hahmojen llisäksi uusia
-Kirjan henkilöiden ulkonäköjä olisi voinut kuvata paremmin, mielestäni
-Tapahtumia oli paljon mutta... En tiedä, jotain jäin vielä kaipaamaan
Suosittelen kirjaa vain niille, jotka ovat lukeneet ensimmäisen osan, syystä että henkilö joka ei ole lukenut edellistä osaa ei luultavasti tässä sarjassa pääse kärryille tarpeellisista asioista... Kirja on hyvä ja aion lukea myös kolmannen osan kun ehdin :-)
perjantai 28. elokuuta 2015
maanantai 10. elokuuta 2015
Kasvot pinnan alla (Tiina Martikainen 2015)
"Kesälomien kynnyksellä Lohjan poliisiaseman pitkäkestoinen rikostutkinta saa tutkittavakseen nuoren naisen katoamisen. Kolme viikkoa myöhemmin Sammatista löytyy ruumis. Rikosylikonstaapeli, poliisikoiranohjaaja Hanna Vainio tarttuu tehtävään, mutta surmaajan etsiminen lukuisten epäiltyjen joukosta muuttuu tarpomiseksi alibien, syytösten ja valheiden suossa.
Tutkinnan kiireiden lomassa Hanna, 36-vuotias yksinhuoltaja, yrittää tukea tyttärensä ammattikoulun aloitusta, joka ei suju aivan toivotulla tavalla, kun koko kaveripiiriä ahdistaa paikkakunnalla tapahtunut hirmuteko. Myös oma vanha omakotitalo Sammatissa, välinpitämätön ex-mies ja kiehtova rikosilmoituksen tekijä pitävät Hannaa valppaana.
Onneksi ruumis- ja henkilöetsintään erikoistuneen saksanpaimenkoira Riinan vainu on pettämätön, ja se johdattaa rikostutkijat lopulta oikeille jäljille."
Juuri lomalle jäänyt Hanna Vainio saa puhelun työpaikaltaan Lohjan poliisista, jonne on ilmoitettu 27- vuotiaan Sonja Lahtisen katoamisesta. Hanna lähtee koiransa Riinan kanssa tutkimaan asiaa, vaikka lomalla onkin. Sonjaa ei kuitenkaan löydy ja Hanna pääsee jatkamaan lomaansa rauhassa. Muutaman viikon päästä läheisestä rannasta kuitenkin löytyy ruumis. Tyttö ei selvästikään ole hukkunut ja Hannalla riittää töitä, kun hän yrittää selvittää kuka hänet murhasi.
32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
Lukunäyte s.9
"Vain neljä harppausta ja tulija sai otteen Sonjan ranteesta.
-Mitä sinä nyt, eikö meidän pitänyt puhua? Päästä irti! Sonja kirahti. Haarukka lensi maahan.
-Älä luule.
Sonja jähmettyi ja vilkaisi vielä hätääntyneenä ympärilleen. Kirkkaat silmät tuskin erottuivat turpoavien silmäluomien alta. Hänen hartiansa laskeutuivat, raju vapina tärisytti kehoa, jalat eivät enää kantaneet. Tulijan silmät kaventuivat viiruiksi, kun hän sihahti hampaiden välistä: -Aina voi sattua onnettomuus...
Sonjan päässä alkoi humista; tämä ei ole totta, tämä ei tapahdu minulle..."
Sivuja: 319
Arvosana: 9 1/2
Tähän kirjaan törmäsin ollessani isovanhemmilla viikonloppuna. Päätin sitten lukaista läpi, vaikka ja koska en ole kamalasti dekkareita lukenutkaan. Kirja on kyllä hyvä ja jännä :) Se on Tiina Martikaisen ensimmäinen dekkari ja hän on sitä varten perehtynyt rikostutkintaan sekä poliisikoira toimintaan ja sen kyllä huomaa.
Kirjassa tapahtuu koko ajan jotain ja pidin erityisesti kohdista, joissa kerrotaan poliisikoira Riinasta.
Myös henkilöitä on tarpeeksi ja kaikki ovat mielenkiintoisia. Myös sillä oli lukemis päätöksessä osansa, että tapahtumat sijoittuvat kotialueelleni. Oli hauskaa lukea paikoista joissa on joskus käynyt. Niinpä suosittelen teillekkin että käytte lainaamassa jonkun kirjan, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupankiinne.
Huomasin myös, kuinka paljon olen lukenut fantasiaa ja scifiä. Niinpä yritän tästedes lukea kirjoja monipuolisemmin. Suosittelen lämpimästi myös teille. Älkää tarttuko aina ensimmäiseen vaihtoehtoon. Uusi suosikkisi voi olla lähempänä kuin arvaatkaan! Ja jos et ole kamalasti dekkareita lukenut niin suosittelen tarttumaan tähän teokseen, sillä se sai ainakin minut kiinnostumaan! :)
Tutkinnan kiireiden lomassa Hanna, 36-vuotias yksinhuoltaja, yrittää tukea tyttärensä ammattikoulun aloitusta, joka ei suju aivan toivotulla tavalla, kun koko kaveripiiriä ahdistaa paikkakunnalla tapahtunut hirmuteko. Myös oma vanha omakotitalo Sammatissa, välinpitämätön ex-mies ja kiehtova rikosilmoituksen tekijä pitävät Hannaa valppaana.
Onneksi ruumis- ja henkilöetsintään erikoistuneen saksanpaimenkoira Riinan vainu on pettämätön, ja se johdattaa rikostutkijat lopulta oikeille jäljille."
Juuri lomalle jäänyt Hanna Vainio saa puhelun työpaikaltaan Lohjan poliisista, jonne on ilmoitettu 27- vuotiaan Sonja Lahtisen katoamisesta. Hanna lähtee koiransa Riinan kanssa tutkimaan asiaa, vaikka lomalla onkin. Sonjaa ei kuitenkaan löydy ja Hanna pääsee jatkamaan lomaansa rauhassa. Muutaman viikon päästä läheisestä rannasta kuitenkin löytyy ruumis. Tyttö ei selvästikään ole hukkunut ja Hannalla riittää töitä, kun hän yrittää selvittää kuka hänet murhasi.
32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
Lukunäyte s.9
"Vain neljä harppausta ja tulija sai otteen Sonjan ranteesta.
-Mitä sinä nyt, eikö meidän pitänyt puhua? Päästä irti! Sonja kirahti. Haarukka lensi maahan.
-Älä luule.
Sonja jähmettyi ja vilkaisi vielä hätääntyneenä ympärilleen. Kirkkaat silmät tuskin erottuivat turpoavien silmäluomien alta. Hänen hartiansa laskeutuivat, raju vapina tärisytti kehoa, jalat eivät enää kantaneet. Tulijan silmät kaventuivat viiruiksi, kun hän sihahti hampaiden välistä: -Aina voi sattua onnettomuus...
Sonjan päässä alkoi humista; tämä ei ole totta, tämä ei tapahdu minulle..."
Sivuja: 319
Arvosana: 9 1/2
Tähän kirjaan törmäsin ollessani isovanhemmilla viikonloppuna. Päätin sitten lukaista läpi, vaikka ja koska en ole kamalasti dekkareita lukenutkaan. Kirja on kyllä hyvä ja jännä :) Se on Tiina Martikaisen ensimmäinen dekkari ja hän on sitä varten perehtynyt rikostutkintaan sekä poliisikoira toimintaan ja sen kyllä huomaa.
Kirjassa tapahtuu koko ajan jotain ja pidin erityisesti kohdista, joissa kerrotaan poliisikoira Riinasta.
Myös henkilöitä on tarpeeksi ja kaikki ovat mielenkiintoisia. Myös sillä oli lukemis päätöksessä osansa, että tapahtumat sijoittuvat kotialueelleni. Oli hauskaa lukea paikoista joissa on joskus käynyt. Niinpä suosittelen teillekkin että käytte lainaamassa jonkun kirjan, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupankiinne.
Huomasin myös, kuinka paljon olen lukenut fantasiaa ja scifiä. Niinpä yritän tästedes lukea kirjoja monipuolisemmin. Suosittelen lämpimästi myös teille. Älkää tarttuko aina ensimmäiseen vaihtoehtoon. Uusi suosikkisi voi olla lähempänä kuin arvaatkaan! Ja jos et ole kamalasti dekkareita lukenut niin suosittelen tarttumaan tähän teokseen, sillä se sai ainakin minut kiinnostumaan! :)
tiistai 4. elokuuta 2015
Auringon ydin (Johanna Sinisalo 2013)
"On vuosi 2013 Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa. Historiallisista virheistä on otettu oppia. Yhteiskuntarauha ja kansanterveys ovat arvoista tärkeimmät. - Terveysviraston valvova silmä ulottuu kaikkialle. Käytännössä kaikki mielihyvää tai riippuvuutta tuottava on kiellettyä: huumausaineet, alkoholi, nikotiini ja kofeiini. Sallittuja poikkeuksiakin on. - Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa on erään tärkeän mielihyvä hyödykkeen jakelu haluttu tehdä vaivattomaksi. Siksi valtiollinen tiede on jalostanut ihmisestä uuden alalajin: alttiin, nöyrän ja itseään tyrkyttävän. Ennen heitä kutsuttiin naisiksi. - Vanna on jotain aivan muuta kuin miltä näyttää. - Jare on koukussa riskinoton adrenaliiniin. - He yhdistävät voimansa saadakseen pääsylipun jonnekkin pois. - He sotkeutuvat äärimmäisen vaarallisena tunnetun nautintoaineen välitykseen. He diilaavat chiliä. - Kun Vanna koettaa epätoivoisesti selvittää, mitä hänen kadonneelle siskolleen tapahtui, Jare törmää outoon uskontokulttiin, jonka käsissä on auringon ydin. Onko tällä epäinhimillisen tulisella chililajikkeella vaikutuksia, jotka on syystäkin kielletty?"
Vanna käyttää aikansa chilin hankkimiseen ja myymiseen, kirjeiden kirjoitteluun ja oman uskottavuutensa ylläpitämiseen.
Lisäksi hänen on aivan pakko saada tietää mitä Mannalle, rakkaalle siskolle, on tapahtunut. Chiliäkin on pakko saada, sillä Vanna on jäänyt pahaan kapsaisiini koukkuun. Aina ei ole helppoa ja virasto on valppaana...
Tämä on lukudiplomi kirja johon törmäsin äidinkielen opettajani avulla. Pyysin häntä suosittelemaan minulle jotain kirjaa listalta ja hän suositteli tätä. Niinpä hain kirjan kirjastosta ja lukaisin läpi. Täytyy kyllä sanoa että en joutunut pettymään. Kiitos :) Kirjassa tapahtuu koko ajan jotain. Tavallisen tekstin lisäksi kirjassa on "otteita nykysuomen sanakirjasta" (joissa siis selitetään sanoja, joita kirjassa käytetään paljon) sekä ote kuulustelupöytäkirjasta. Kaikista eniten pidän kuitenkin Vannan Mannalle kirjoittamista kirjeistä ja tarinoista joita niihin sisältyy. (Lisäksi on esim. muunnelma maamme laulusta ja Vannan vanhoja koulutöitä) Kaikki chiliin liittyvä kirjassa on myös erittäin mielenkiintoista. Samoin hahmot. Kirja on hyvä :)
Sivuja:337
Arvosana: 9 :)
Lukunäyte s. 36
"Fiksien puute alkaa nakertaa sisuksiani kuin fretti. Kellarin ovi on koko ajan auki, valmiina ahmaisemaan minut kitaansa. Hautausmaalla tapahtuneen välikohtauksen jälkeen kamahanat ovat käytännössä kokonaan kuivuneet. Olemme kuulleet useista pidätyksistä. Jopa tulitaisteluista."
S.282
"Chili, anna minulle tulinen oppisi.
Ota minut, chili, suo minulle pakotie.
Chili, kirkasta silmäni näkemään.
Syökäämme lisää chiliä!
En tunne tuskaa, kun chili ohjaa minua.
En tunne tuskaa, sillä chili tempaa minut ruumiistani pois.
En tunne tuskaa, sillä chili antaa minulle näön."
Suosittelen kirjaa salaperäisistä tarinoista ja jännityksestä, sekä arvoituksista pitäville, en ehkä kaikkein nuorimmille. (Ja samoin voisin suositella chilin ystäville :-) )
Vanna käyttää aikansa chilin hankkimiseen ja myymiseen, kirjeiden kirjoitteluun ja oman uskottavuutensa ylläpitämiseen.
Lisäksi hänen on aivan pakko saada tietää mitä Mannalle, rakkaalle siskolle, on tapahtunut. Chiliäkin on pakko saada, sillä Vanna on jäänyt pahaan kapsaisiini koukkuun. Aina ei ole helppoa ja virasto on valppaana...
Tämä on lukudiplomi kirja johon törmäsin äidinkielen opettajani avulla. Pyysin häntä suosittelemaan minulle jotain kirjaa listalta ja hän suositteli tätä. Niinpä hain kirjan kirjastosta ja lukaisin läpi. Täytyy kyllä sanoa että en joutunut pettymään. Kiitos :) Kirjassa tapahtuu koko ajan jotain. Tavallisen tekstin lisäksi kirjassa on "otteita nykysuomen sanakirjasta" (joissa siis selitetään sanoja, joita kirjassa käytetään paljon) sekä ote kuulustelupöytäkirjasta. Kaikista eniten pidän kuitenkin Vannan Mannalle kirjoittamista kirjeistä ja tarinoista joita niihin sisältyy. (Lisäksi on esim. muunnelma maamme laulusta ja Vannan vanhoja koulutöitä) Kaikki chiliin liittyvä kirjassa on myös erittäin mielenkiintoista. Samoin hahmot. Kirja on hyvä :)
Sivuja:337
Arvosana: 9 :)
Lukunäyte s. 36
"Fiksien puute alkaa nakertaa sisuksiani kuin fretti. Kellarin ovi on koko ajan auki, valmiina ahmaisemaan minut kitaansa. Hautausmaalla tapahtuneen välikohtauksen jälkeen kamahanat ovat käytännössä kokonaan kuivuneet. Olemme kuulleet useista pidätyksistä. Jopa tulitaisteluista."
S.282
"Chili, anna minulle tulinen oppisi.
Ota minut, chili, suo minulle pakotie.
Chili, kirkasta silmäni näkemään.
Syökäämme lisää chiliä!
En tunne tuskaa, kun chili ohjaa minua.
En tunne tuskaa, sillä chili tempaa minut ruumiistani pois.
En tunne tuskaa, sillä chili antaa minulle näön."
Suosittelen kirjaa salaperäisistä tarinoista ja jännityksestä, sekä arvoituksista pitäville, en ehkä kaikkein nuorimmille. (Ja samoin voisin suositella chilin ystäville :-) )
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)