sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Lukumaraton!

Kun vuosi vaihtuu alkaa samalla yksi joululoman odotetuimmista päivistä eli lukumaraton päivä!
Tämä ei ole mikään yleinen maratoonaus päivä vaan ihan epävirallinen, itse päätetty päivä, jolloin luetaan 24 tuntia! Mielestämme lukeminen on mahtava tapa aloittaa uusi vuosi 2018 :) Maratoniin minun kanssani on ryhtymässä äitini :) Päivittelen kuulumisia tähän yön ja päivän mittaan. Koko 24 tuntia voisi tietysti käyttää lukemiseen, mutta yhteisestä päätöksestä päädyimme siihen, että aiomme nukkua jonkun aikaa lukemisen välissä. Saa nähdä, miten kauan jaksaa lukea! Tämä on ensimmäinen kerta, kun tosissani yritän lukea niin kauan, kuin jaksan. Suurena innoittajana lukemiselle on toiminut vloggaaja Zoe, joka vloggaa kirjoista ja omista lukumaratoneistaan kanavalla readbyzoe :)

 En ole etukäteen lyönyt lukkoon, mitä kirjoja haluan lukea, vaan menen fiiliksen mukaan. Olen katsonut kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja valmiiksi.



Perjantaina julkaistiin myös vuoden 2018 Helmet-lukuhaaste, joten toivon pääseväni ruksaamaan jonkin kohdan yli jo tämän maratonin aikana! Linkki haasteeseen:

http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)

Tervetuloa seuraamaan! Kirjoittelen etenemisestä jossain vaiheessa yön ja päivän mittaan tähän samaan tekstiin :)

Klo 00.00 aloitan Tess Gerritsenin Lapsen sydämellä, jossa olen jo valmiiksi sivulla 150. Rakettien paukkuminen saattaa hiukan häiritä, siksi en aloittanut uutta kirjaa, vaikka mieli olisi tehnyt :)


Klo 2.27
Kaksi ja puoli tuntia lukemisaikaa käytetty. Olen saanut suunnilleen sata sivua kirjaa eteenpäin. Oletin, että olisin ehtinyt enemmän, mutta toisaalta tässä vaiheessa myös väsyttää aika kovin, mikä varmasti vaikuttaa lukemisnopeuteen. Olen myös hoitanut välissä iltatoimia ja syönyt yöpalaa :)
Aion lukea vielä vähän aikaa, mutta sitten menen myös muutamaksi tunniksi nukkumaan. Mielestäni se on järkevämpää, kuin koko yön lukeminen, koska en välttämättä jaksa enää huomenna (tai siis tänään) lukea muuten, ainakaan yhtä pirteänä. Päivitän blogia taas jossakin vaiheessa aamulla. :)

Klo 8.29
Menin nukkumaan yöllä joskus kolmen jälkeen. Olen ollut hereillä jo jonkin aikaa ja nyt olen valmis aloittamaan taas lukemisen :) Vähän väsyttää, mutta luulen että se menee ohi, kun pääsen jännittävän Lapsen sydämen loppuratkaisuihin käsiksi! Reilu sata sivua jäljellä!

Klo 11.48
Söin aamupalaa ja join aamukahvin ja nyt alkaa olla virkeämpi olo. Sain juuri Lapsen sydämen luettua loppuun. Olihan jännä! Maratonista on enää puolet jäljellä. Kirjoitan luetuista kirjoista varmaankin huomenna lisää niin siihen ei mene liikaa lukemisaikaa :) Luettuja sivuja tällä hetkellä 217. Äidillä jo ilmeisesti yli 500 vaikka on nukkunutkin yöllä😁 Ruoka on nyt uunissa ja olen valmis tarttumaan seuraavaan kirjaan!

Klo 13.50
Aloin lukemaan John Greenin uutta kirjaa Kilpikonnan kuorella. Tykkään! Olen kohta kirjan puolivälissä! Tavoitteena on saada tänään ainakin se loppuun ja haluaisin saada ainakin aloitettua kolmatta kirjaa. Katsotaan nyt, kuinka kauan tuon kanssa menee. Kohta aion pitää myös ruokatauon.

Klo 16.30
Syömiseen ja muuhun on mennyt hieman aikaa tässä välissä. Äiti on lukenut reilut 800 sivua ja aloitti juuri kolmannen kirjan. Minulla on edelleen kesken Kilpikonnan kuorella.

Klo 18.00
Minulla on pari lukua kirjasta jäljellä. Maratonia on jäljellä 6 tuntia ja mietin, mitä lukisin seuraavaksi. Taidan ainakin käydä kohta pienellä happihyppelyllä pihalla, että jaksan vielä lukea. Voisin valita jonkun ohuemman kirjan, joka sopisi johonkin lukuhaasteen kohtaan. Toisaalta haluaisin aloittaa Harry Potterin tai Playgroundin. Myös äänikirja on vaihtoehto. Katsotaan.

Klo 20.00
Äiti sai juuri kolmannen kirjan lopetettua, sivuja 1200. En ymmärrä miten joku voi lukea noin nopeasti😅 Mulla on tosin tänä vuonna lopetettuna myös kolme kirjaa, mutta sivumäärä on paljon pienempi. Luin Kilpikonnan kuorella loppuun ja kuuntelin viime vuonna kesken  jääneen Leena Lehtolaisen loppuun. Sivumäärä on tällä hetkellä 479.

Klo 21.35 Viimeinen päivitys tänään
Äiti lukee viidettä kirjaa :) Itse aloitin uuden Harry Potterin. Tällä hetkellä sivumäärä näyttää tälle vuodelle 524. Luettuja kirjoja on 3 ja neljäs on aloitettu, olen tyytyväinen lukumaratoniin. En aijo ottaa enää loppukiriä, koska väsymys alkaa pikkuhiljaa painaa. Olen tyytyväinen, että pääsin yli 500 sivun ja että sain niin monta kirjaa valmiiksi. Olen aika varma, että tämä on pisin aika mitä olen ikinä lukenut vuorokaudessa. Päivitän tähän vielä huomenna, jos päätän vielä sittenkin lukea lisää :)

Kiva kun kävit lukemassa! Kirjoitan jokaisesta kirjasta vielä oman tekstin blogiin normaalisti :) Hyvää vuotta 2018 kaikille!





Vuoden 2017 yhteenveto!

Vuosi alkaa olla lopullaan ja on aika kirjoittaa hieman tänä vuonna luetuista kirjoista! :)
Luin tänä vuonna 20 kirjaa, mikä on 3 enemmän kuin viime vuonna. En ole ihan tyytyväinen, mutta toisaalta vuosi on ollut täynnä kaikenlaista muutakin ja aikaa lukemiselle ei ole kamalasti varsinkaan kouluaikoina ollut.

Halusin hetken pohtia tänä vuonna lukemaani. Kaikki kirjat, joita olen tänä vuonna lukenut, ovat olleet hyviä. Olen kuunnellut vuoden aikana 2 äänikirjaa ja lukenut 2 novellikokoelmaa, 2 tositapahtumiin perustuvaa kirjaa ja 2 elämäkertaa, sekä 12 romaania.
Tekstit niistä voi käydä katsomassa blogista vuoden 2017 kohdalta. Kahdesta kirjasta on jäänyt syystä tai toisesta kirjoittamatta.

Vuonna 2017 lukemistani kirjoista 5 parhaiten mieleen jäänyttä ovat Laila Hirvisaaren Hiljaisuus, Tiina Raevaaran Korppinaiset, Stephen Kingin Tervetuloa Joylandiin, Marianne Käckon Tapa minut, äiti sekä A. J. Jacobsin Raamatullinen vuosi. Näistä jokaisesta olen kirjoittanut myös oman tekstin, jonka voi käydä lukemassa.
Lyhyesti voisin kuitenkin vielä kirjoittaa, miksi juuri nämä kirjat.

 Raamatullinen vuosi ei välttämättä olisi ollut ensimmäinen kirja, johon olisin itse tarttunut tänä vuonna, vaan se oli koulua varten. Se oli kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ja ajattelemaan pistävä teos. Hurjaa, miten joku päättää viettää koko vuoden Raamattua kirjamellisesti seuraten, vaikka se on mahdotonta.
Tapa minut, äiti sai myös ajattelemaan ja se on hyvin aito ja todellisuuden mukainen, koska se kertoo tositapahtumista. Hurja tarina, jolla onneksi on onnellinen loppu.
Kingin Tervetuloa Joylandiin oli ensimmäinen teos johon tutustuin tänä vuonna. Tiedän, että se ei ole mitenkään tyypillistä Kingiä, mutta mielestäni se oli mukavaa kuunneltavaa äänikirjana ja antoi mukavaa ajanvietettä joululomalle. Pidin kerronnasta, henkilöistä ja kesäisestä tarinasta, jotka kirjasta löytyvät :)
Sitten Korppinaiset. Nautin lukemisesta todella paljon ja luin kirjan todella äkkiä. Pidin erityisesti kirjan kauhuelementeistä, henkilöiden erikoisuudesta ja juonesta joka on jotenkin ainutlaatuinen. Kävin lainaamassa myös kaksi muuta Tiina Raevaaran kirjaa, katsotaan milloin ehdin lukea ne!
Viimeiseksi vielä Laila Hirvisaaren Hiljaisuus. Myös sen luin hyvin hyvin nopeasti ja jäin lukemiseen koukkuun. Löysin itseni kirjan pienestä päähenkilöstä ja itkin kirjan loputtua, mikä ei todellakaan ole minulle tyypillistä.

Ensi vuodelle minulla on aika kunnianhimoiset tavoitteet lukuprojektissa, sillä aion osallistua Helmet-lukuhaasteeseen ja siinä on 50 kohtaa. Se tarkoittaa 30 kirjaa enemmän kuin tänä vuonna! Kuulostaa hurjalta, mutta aion silti yrittää. Minulla on pitkä lista kirjoja, joita olen halunnut jo pitkään lukea, mutta jostakin syystä en ole vain ehtinyt tai jaksanut vielä. Sellaisia ovat esimerkiksi Stephen Kingin Hohto ja Se, Markus Zusakin Kirjavaras, John Greenin Kilpikonnan kuorella, Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo ja Gerald Greenin Polttouhrit. Myös uusin Harry Potter ja Taru sormusten herrasta ovat vielä lukematta.

 Hyvää ja kirjaisaa tulevaa vuotta kaikille! Päivitän blogin seuraavan kerran yöllä, kun vuosi alkaa. Aiomme aloittaa kirjaisan vuoden heti kun se alkaa lukemalla 24 tunnin aikana niin paljon kuin
pystyy ja jaksaa :) Siitä lisää sitten seuraavassa tekstissä!


torstai 28. joulukuuta 2017

Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut (Hanna Kauppinen 2016)

"Mila etsii täydellistä kirjaa. Hän asuu antikvariaateissa, kantaa omaisuuttaan olkalaukussaan ja hengittää kirjapölyä.
Kun kaupunkiin avataan uusi kirjakauppa, Mila löytää läheisyyttä ja ymmärrystä tarinoiden lisäksi myös ihmisistä. Herra H:n omalaatuinen kauppa vetää Milaa puoleensa magneetin lailla, samoin tähtihilesilmäinen Toni.

Sekä Milan että kirjakaupan tulevaisuus joutuu vaakalaudalle, kun kaupungin rauhaa astelee uhkaamaan herra Kunnas. Hän löytää vaarallisia ajatuksia ja noituutta juuri sieltä, mistä haluaa niitä etsiä."

Tässä on siis Nuori Aleksis palkinnon voittanut Hanna Kauppisen Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut. Odotukseni kirjasta olivat korkealla, koska raadissa ollessani olin ehtinyt lukea niin hyviä kirjoja, ja tätä en ehtinyt kesällä lukea, vaikka kuulin myös kehuja siitä jo silloin.
Lisämielenkiintoa lukemiseen toi kirjailijan nuori ikä!

Voisin alkaa kertoa kirjan juonesta, mutta mielestäni se ei kannata. Itse luin kirjan tietämättä siitä mitään, ja se on joskus ihan hyvä ratkaisu :)

Sivu 5: "Minä olin metsästäjä.
Minä tunsin saaliini tavat. Ne pesivät kirjahyllyissä ja yöpöydillä. Uutuuksiin en aikonut koskea. Siistit kulmat ja ehjät kansipaperit ajoivat minua kauemmas. Minä etsin kulumaa ja arvoa, joka mitattiin rakkaudessa."

Kirjailijan nuoren iän olisi ehkä pystynyt päättelemään siitä, että kirja vaikuttaa nuortenkirjalta, vaikka onkin aikuisten kirja. Muuten Kauppinen on mielestäni onnistunut kirjassaan erinomaisesti! Monet aikuisetkaan kirjailijat eivät osaa kirjoittaa yhtä hyvin ja kirjassa on jotenkin ainutlaatuinen tunnelma! Myöskään nuortenkirjamainen tunnelma kirjassa ei mielestäni haittaa vaan enemmänkin se luo taijanomaisuutta kirjaan.

Tätä kirjaa kuvaisi hyvin sana taijanomainen. Kuvailu luo maagisen tunnelman. Rakastan kirjan eri henkilöitä, plussaa myös aasista, koiranpennuista ja muista omituisista otuksista!
Milan ja Tonin ystävyydessä on jotain hyvin suloista ja jäin miettimään mihin heidän tiensä vievät kirjan lopun jälkeen. Kirjan aiheet mielestäni erottavat kirjan suuresta kirjojen merestä. Kirjat jotka kertovat kirjoista ovat mielenkiintoisia. Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut esittelee erittäin mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että jokaisella on oma juuri hänelle tarkoitettu kirja, jonka lukemista on odottanut koko elämänsä. Toinen kirjoista ja tarinoista kertova kirja, joka vielä odottaa hyllyssä lukemista on Mustesydän.

Kirjan kannelle täytyy myös antaa ehdottomasti plussaa! Aivan ihana tuo kansi, joka koristaa nyt myös minun omaa kirjahyllyäni! Suosittelen lukemaan :)





keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Taivaslaulu (Pauliina Rauhala 2013)

"Kertomus kohtuullisista miehistä ja naisista.
Taivaslaulu kertoo nuoren lestadiolaisparin, Viljan ja Aleksin, tarinan. Heti kun käsi löytää käden, he näkevät mielessään viiden litran riisipuurokattilan ja pirtinpöydän alta vilkkuvat seitsemänkymmentä varvasta.
9 vuotta ja 4 lasta myöhemmin, Vilja katselee, kun Otso-poika tanssii valkoiset kiharat hulmuten, ja yrittää muistaa, mikä oli se hetki, kun hänen kehostaan hävisi rytmi. Seuroissa naiset katsovat ensiksi vatsaan ja sitten silmiin. Saarnassa nainen kuvataan lintuemona, joka ei pääse pesän uumenista. Sitten tulee päivä, jolloin Aleksi ja Vilja istuvat käsi kädessä äitiyspolilla, ja kaikki muuttuu lopullisesti."

Tämän kirjan luin koulua varten jokin aika sitten :)


Usko on tässä teoksessa keskeisessä osassa. Siitä kuitenkin esitetään aika ankea puoli, kun kirjan päähenkilöt hukkuvat töihin ja saavat tiedon uudesta lapsesta keskimäärin neljä kuukautta sen jälkeen, kun edellinen lapsi on syntynyt. Kun Vilja saa tietää olevansa taas raskaana, hän masentuu pahasti. Teoksessa ovat siis vahvasti vastakkain uskonto ja henkilöiden oma jaksaminen. Vastakkain ovat myös menneisyys ja nykyisyys, henkilöiden toiveet ja unelmat ja miten ne ovat matkan varrella toteutuneet tai jääneet toteutumatta. Joissakin luvuissa on tuotu myös lasten näkökulmaa aiheeseen: kavereiden mielipiteitä omaan uskoon, lasten pelkoja ja toiveita ja uskon hyviä ja huonoja puolia. Juuri siitä pidin varmaankin kirjassa eniten: se pisti ajattelemaan ja esitti monia näkökulmia asioista. 


Teoksen maailmassa olisi vaikeaa olla kumpi vain mies tai nainen. Kuitenkin vielä vaikeampaa olisi olla nainen, jonka täytyisi heti synnytyksen jälkeen tulla uudelleen raskaaksi ja huolehtia sekä vauvoista, että vanhemmista lapsista. Kirjan toinen päähenkilö Vilja kokee olevansa huonompi kuin muut äidit ja uskovaiset, koska ei jaksa hoitaa kotia ja lapsia sekä uskonnollisia velvollisuuksia yksin.  Lestadiolaisuudessa naisen paikka on kotona lasten kanssa ja uskoon liittyy sääntöjä ja jokaisella on oma roolinsa, jossa on pysyttävä. Myös yhteiskunta luo paineita ja suku ei ole samalla lailla auttamassa kuin ennen.

Kirja on vahvasti elämän puolella. Siinä kuvataan, miten myös uskovainen voi väsyä osaansa ja miten silloin pitää ajatella omaa jaksamistaan ja että toiset voivat arvostella, mutta jokaisella on lupa uskoa tavallaan. 

Pidin kirjasta paljon. Se on melko nopealukuinen, antaa ajateltavaa ja sen kuvailussa on jotain mukaansatempaavaa. Suosittelen :)


lauantai 23. joulukuuta 2017

Joka tulella leikkii (Tess Gerritsen 2015)

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja on aika kirjoittaa rästiin jääneet tekstit pian! :) Tällä hetkellä tänä vuonna luettujen kirjojen määrä on (vain) 20. Niihin kuitenkin on mahtunut todella hyviä kirjoja! Toivottavasti ehdin kirjoittaa niistä vielä jonkin näköisen yhteenvedon :) Tässä kuitenkin enemmän tästä kirjasta.

"Viulisti Julia Ansdell löytää antikvariaatista ostamansa nuottivihkon välistä tuntemattoman säveltäjän käsin kirjoitetun kappaleen.
Kun Julia soittaa sävellystä kotona, kolmevuotias Lily hyökkää yhtäkkiä väkivaltaisesti äitinsä kimppuun.
Julia päätyy Venetsiaan selvittämään sävellyksen alkuperää. Jäljet johtavat toisen maailmansodan aikaiseen Italiaan, missä nuori musiikin huippulahjakkuus jäi juutalaisvainojen uhriksi.
Pian Julia tajuaa olevansa itse hengen vaarassa."

Minun on jo pitkään pitänyt lukea jokin Gerritsenin kirja. Olen katsonut joskus muutaman osan Rizzoli ja Isles sarjasta ja tykkäsin siitä. Lisäksi Gerritsen on meillä kotona iso nimi ja meiltä taitaa löytyä kaikki (tai ainakin melkein kaikki?) hänen kirjansa omasta hyllystä. Aloitin tämän kirjan jälkeen myös Lapsen sydäntä ja olen senkin kanssa aika hyvällä mallilla.

Tämän kirjan luin todella nopeasti, kahdessa lukukerrassa. Kirjan alun kohdalla
oli käytävä tarkistamassa, että ovi on lukossa. Se oli sen verran karmiva. Sitä olin odottanut ja toivonutkin. Yllätyksenä minulle tuli kirjan toinen päähenkilö Lorenzo ja aluksi tuntui hyvin oudolta, että kaksi niin erilaista henkilöä, aikaa ja tarinaa kohtaavat kirjassa. Aluksi odotin enemmän Julian osuuksia, mutta kun Lorenzon tarina eteni, huomasin odottavani molempia yhtä paljon, enkä enää voinut laskea kirjaa käsistäni. Yhteen kirjaan voi mahtua monia eri puolia, kuten tähänkin. Rakkautta musiikkiin, vainoja, kauhua, äitiyttä, monia aikakausia, hulluksi tulemista, kuolemaa ja rakkaustarina. Loppuratkaisu yhtäaikaa suututti, hämmästytti ja ilahdutti. Ehdottomasti lukemisen arvoinen tarina.


tiistai 19. joulukuuta 2017

Harmin paikka (Leena Lehtolainen 2007)

"Maria Kallio on siirtynyt Helsingin rikospoliisista lakiasiaintoimiston palvelukseen Tapiolaan. Poliisin työ ei nyt hänelle kuulu, mutta kun uusi tuttava Armi Mäenpää löytyy kotaan kuristettuna ja tapaus leimataan seksuaalimurhaksi, Maria ei malta pitää näppejään siitä erosta. Omapäisen punatukan epäviralliset tutkimukset saattavat hänen vanhan vihamiehensä rikoskomisario Pertti Strömin raivon partaalle. Maria ei häikäile tunkeutua Tapiolan hienoston julkisivun taakse - ja on vähällä päästä hengestään?"

Tämä on toinen äänikirja, jonka kuuntelin tänä vuonna :)


Olen edelleen sitä mieltä, että Lehtolaisen kuvailu on sellaista että pystyn itse vaivattomasti näkemään  kirjan tapahtumapaikat. Tästä osasta en ehkä pitänyt niin paljon kuin aikaisemmin lukemistani dekkareista tai Leena Lehtolaisen kirjoista. Se saattoi johtua kirjan hieman k-18 tyylisistä elementeistä ja muutamasta tietystä kirjan henkilöstä. Rikos olisi siis saanut olla minun maakuni joku muu, jos niin voi sanoa. Edelleen annan suurtasuurta plussaa itsenäisestä, vahvasta naispääosasta!  Olen aika varma, että muut lukioikäiset eivät niin paljon Lehtolaista lue, mutta minun mielestäni hänen kirjoissaan on monta hyvää puolta!


 Minulla on tällä hetkellä menossa jo Maria Kallion seuraava tapaus äänikirjana. Tykkään kuunnella niitä samalla kun minulla on jotain tekemistä milloin voin keskittyä kuuntelemiseen samalla - vaikkapa siivotessa tai valokuvia laittaessa yms. Joitakin äänikirjoja ei jaksa kuunnella lukijan äänen takia, mutta näissä lukijana on Erja Manto ja hänen äänestään olen pitänyt:) Eikai tästä sen enempää!


lauantai 25. marraskuuta 2017

Säädyllinen ainesosa (Leena Parkkinen 2016)


Seitsemäs Nuori Aleksis kirja😊
Tästä on muodostunut tapa jo liiaksikin, että kirjoitan ihan hurjan ajan päästä siitä kun olen kirjan lukenut. Tämän kirjankin kanssa on nyt koulukiireen takia käynyt niin vaikka luin tämän jo kesällä!

En aijo kirjoittaa tästä sen pidemmin, koska en todennäköisesti osaa enää kirjoittaa juonesta selkeästi😅
Ajattelin kuitenkin, että laitan tästä kuvan ja pienen selostuksen, että muistan lukeneeni.
Jos siis haluat kuulla kirjan juonesta -> suosittelen lukemaan jostain muualta😊 Muistan lukeneeni kirjan hyvin nopeasti joten sen täytyi olla aika hyvä. Muistan, että mielestäni kirja oli erilainen kuin mitä olin odottanut, mutta ei mitenkään huonolla tavalla. Omasta mielestäni kirja oli mielenkiintoinen ja siinä nousivat esiin monet tärkeät teemat, esimerkiksi naisen asema ja seksuaalivähemmistöt. Myös ruoka oli kirjassa tärkeässä osassa, kuten ehkä myös kannesta voi päätellä!
Kirjassa oli monta kertojaa ja henkilöt olivat mielenkiintoisia. Pidin kohdista, joissa kerrottiin henkilöiden historiasta.

Tällä hetkellä minulla on menossa Nuori Aleksis palkinnon voittananut Hanna Kauppisen teos, Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut. Tykkään! Odotan, että saan kirjan luettua loppuun ja sitten toivottavasti saan siitä hiukan nopeammin kirjoitettua myös tänne!