Puolen vuoden lukemiset ja paluu blogiin!!

Hola amigos! :)
Puolet kirjavuodesta on päässyt vierähtämään ilman, että blogiin on tullut yhtäkään tekstiä. Tämä on ollut ihan tietoinen valinta yo-kokeiden ja muun hässäkän takia. Nyt olen kuitenkin taas täällä innokkaampana kuin koskaan! Olen ennättänyt tänä vuonna lukea 15 mahtavaa kirjaa, joista kerron nyt tässä superpitkässä postauksessa! Tämän jälkeen alkaa tutuun tapaan tulla jokaisesta kirjasta oma postaus!
Olen myös tänä vuonna suorittanut Helmetin lukuhaastetta, josta teen vuoden lopuksi vielä oman postauksen :) Tähän mennessä kirjoja on ollut helppo valita haasteeseen sopivaksi :)

1. Viha jonka kylvät (Angie Thomas)
Viha jonka kylvät oli mahtava aloitus kirjavuodelle ja sitä ei turhaan ole kehuttu. Kirjan päähenkilö Star elää hyvin erilaista elämää ja hyvin erilaisella alueella, kuin me täällä Suomessa.

Kirjassa kerrotaan siitä, kuinka Star menettää ystävänsä poliisin ampuessa hänet ilman mitään syytä kadulla. Se kertoo erottelusta tummaihoisten ja vaaleaihoisten välillä Starin kotikulmilla. Se kertoo ennen kaikkea rohkeudesta tehdä muutos ja pitää puoliaan. Kirja kertoo tämän kaiken nimenomaan nuorten näkökulmasta.

Kirja kertoo pelosta ja siitä, millaista on elää asian kanssa, johon et voi vaikuttaa mitenkään. Kukaan ei voi vaikuttaa siihen, missä syntyy, kenen lapsena ja minkä värinen oma iho on. Rasismi on edelleen myös Suomessa iso ongelma, ja siksi tämä onkin tärkeä teos jokaisen luettavaksi, oli sitten aikuinen tai nuori. Suosittelen!

2.  Uinu uinu lemmikkini (Stephen King)
Vuoden ensimmäinen äänikirja BookBeatista. Muistan, että kesti hetki totutella lukijan ääneen, mutta loppujen lopuksi se oli täydellinen juuri tälle kirjalle. Kuuntelin Kingiltä aikaisemmin Tervetuloa Joylandiin, jota on sanottu erittäin epä-Kingimäiseksi kirjaksi. Tätä taas on sanottu Kingin pelottavimmaksi, enkä yhtään ihmettele miksi. Pelkäsin ihan tosissani kuunnellessani iltahämärällä yksin kotona kirjan viimeistä parituntista.
Uinu uinu lemmikkini kertoo siis sen kohtaamisesta, jonka kanssa moni ihminen joutuu kamppailemaan: oman lemmikin menettäminen. Tohtori Creed vaimoineen ja lapsineen muuttaa kirjan alussa uuteen taloon maalle. Naapuri esittelee perheelle lemmikkieläinten hautausmaan keskellä metsää ja myöhemmin selviää, että hautausmaa ei ole ihan tavallinen sellainen.

Kävin katsomassa myös uuden version Uinu uinu lemmikistä elokuvateatterissa. Vanhaa versiota en ole vielä katsonut. Tykkäsin kyllä elokuvasta ja se oli ihan hyvin tehty, vaikka jotkin pienet eroavuudet kirjasta ärsyttivät. Loppuhuipennus olisi voinut olla paremmin tehty.
Tässäkin tapauksessa kirja oli ehdottomasti parempi kuin elokuva ja voin kyllä suositella, jos pidät kauhusta :)

3. Antti Tapani (Antti Tuisku, Antti Aro, Anton Vanha-Majamaa)
Antti Tapani on Antti Tuiskun elämästä ja urasta kertova teos. Pidän Antti Tuiskun musiikista, mutta en ole ikinä silti ollut mikään superfani. Äitini kuunteli kirjan ensin ja kehui sitä, joten päätin kuunnella sen itsekkin. Mielestäni se oli hyvä ja kertoi mielenkiintoisesti Tuiskun elämästä. Näin jälkikäteen mietittynä mieleen ovat jääneet erityisesti Tuiskun kirjassa avaamat vaikeudet, esimerkiksi jaksamiseen ja parisuhdeväkivaltaan liittyen ja musiikin ja musiikkivideoiden tekemiseen liittyvät asiat. Voin sanoa tykänneeni kirjasta.

4. Hyvä naapuri (Shari Lapena)
Olen tänä vuonna melko järjestelmällisesti kuunnellut BookBeatista psykologisia trillereitä, ja myös tämän asetelma vaikutti mielenkiintoiselta, joten kuuntelin sen pois.
Hyvä naapuri kertoo Annesta ja Marcosta, jotka lähtevät naapuriin viettämään iltaa, ja koska lapsenvahti peruu yllättäen tulonsa, he jättävät pienen vauvansa yksin kotiin nukkumaan. He käyvät vuorotellen kotona tarkistamassa, että kaikki on hyvin. Jossain vaiheessa he kuitenkin huomaavat kauhukseen, että vauva on hävinnyt talosta. Alkaa vauvan etsintä operaatio, ja pari joutuu itse pääepäillyksi.
Kirja piti ihan hyvin otteessaan ja siinä oli yllättäviä käänteitä jonkin verran. Ihan hyvä kuuntelukokemus :)

 5. Elämän lähde (Tess Gerritsen)

Tess Gerritsen on osoittautunut takuuvarmasti hyväksi lomalukemiseksi ja niin myös tällä kertaa! Elämän lähde aiheutti kylmiä väreitä auringossa uima-altaalla. Kirja kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset eivät pysty hyväksymään elämän rajallisuutta, vaan haluavat elää ikuisesti, ja sen kaameista seurauksista. Jälleen yksityiskohtaista kuvailua, mielenkiintoiset henkilöt ja monet erilaiset näkökulmat ja juonenkäänteet pitivät otteessaan kirjan loppumetreille asti. Tykkäsin!!


6. Auschwitzin tatuioja (Heather Morris)
Ainut BookBeat kirja, jolle olen tänä vuonna antanut 5/5 tähteä :)💓 Tykkäsin tosi paljon!! Auschwitzin tatuoija kertoo Lalesta ja Gitasta, jotka kohtaavat Auschwitzin tuhoamisleirillä ja rakastuvat. Lale joutuu leirillä todistamaan hirveitä asioita ja työskentelemään tatuoijana varmistellakseen omaa turvallisuuttaan. Kirja perustuu tositapahtumiin.
Olen lukenut paljon toiseen maailmansotaan liittyviä kirjoja, mutta tämä on ollut paras pitkään aikaan. (Ehdoton ykkönen on kuitenkin Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja)
En tiedä miksi tämä teki niin suuren vaikutuksen, mutta se kosketti.

Myös täältä voit käydä lukemassa Lalen ja Gitan tarinasta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/afe85375-ce4a-4878-a323-2192b61d1d13


7. Valhepeli (Ruth Ware)
Kirjastosta sattumalta mukaan päätynyt trilleri. Tykkäsin myös todella paljon! Kirja kertoo neljästä tytöstä, jotka kouluaikoinaan pelasivat valhepeliä. Nyt jo varttuneet naiset kokoontuvat pitkästä aikaa yhteen, koska yksi heitä on lähettänyt viestin "tarvitsen teitä" toisille.
Henkilöt ovat todella aidon tuntuisia ja pidin heistä paljon. Myös miljöö on hurjan kiehtova. Juoni etenee sopivalla nopeudella ja jännitys pysyy yllä koko kirjan ajan. Voin suositella psykologisten trillereiden ystäville! Sen verran tykkäsin, että muitakin Ruth Waren kirjoja on odottamassa vuoroaan :)


8. Aavetyttö (Torey Hayden)
Torey Hayden on yhdysvaltalainen erityisopettaja, jonka kokemuksista kertovat kirjat ovat olleet todella suosittuja myös Suomessa. Hänenkin kirjansa ovat olleet jo pitkään lukulistallani ja Aavetyttö oli nyt ensimmäinen, johon tartuin. Se oli kammottava tositarina tytöstä, jota Hayden opetti ja joka kärsi puhumattomuudesta. Kirja oli jossain vaiheessa jopa hieman ahdistavaa luettavaa, koska on aivan käsittämätöntä miten kauheita asioita ihmiset tekevät toisilleen päivittäin, ja kaiken lisäksi myös lapsille. Kirja eteni tasaisesti ja siinä kerrottiin koko ajan Haydenin päivistä erityisopettajan työn parissa. Voin suositella tätä kirjaa, en tosin herkimmille. Haluaisin lukea muitakin kirjoja Haydenin tuotannosta.

9. Halkovaras (Liza Marklund 2010)
Hassu pikkukirja, jossa on vain vähän päälle 40 sivua. Luin sen Helmetin lukuhaasteen kohtaan, kirjassa on alle 100 sivua. Kirjassa selvitetään talvisessa kylässä tapahtunutta halkovarkautta. Tästä ei kannata kamalasti muuta kertoakkaan, ettei tule paljastaneeksi liikaa. Oloni oli puoli tuntia kestäneen lukuhetken jälkeen hämmästynyt. Kirja oli hyvä pikainen välilukeminen :)

10. Vieras talossa (Shari Lapena)
Pidin Shari Lapenan aikaisemmasta teoksesta Hyvä naapuri niin paljon, että päädyin kuuntelemaan tämänkin pois. Kirjat on lukenut sama lukija, joka sopi näihin teoksiin todella hyvin. Pakko sanoa, että pidin tästä vielä enemmän, kuin Hyvästä naapurista! Loppuratkaisu oli mielestäni täysin odottamaton ja hyvin kekseliäs, enkä olisi arvannut sitä mitenkään etukäteen! Lopussa pääsi minulta pieni riemun ja kauhun kiljaisu, joka on mielestäni juuri se merkki, mistä tunnistaa hyvän psykologisen trillerin. Tykkäsin :)

11. Vanhus ja meri (Ernest Hemingway)

Halusin lukea kesälomalla klassikoita ja tämä osui vastaan kirjastossa, joten päätin tarttua siihen. Vaikutti mukavalta ja lyhyeltä kirjalta :) Olen edelleen sitä mieltä kirjan luettuani. Juonen kulku oli melko yksinkertainen ja kirjan sai nopeasti luettua. Pidin siitä, että osa sanoista oli jätetty espanjan kielellä tekstiin, koska olen itse opiskellut espanjaa.
Kuvailu oli mielenkiintoista ja kirjan miljööt hyvin erilaiset, kuin Suomessa, joten pääsin aikamatkalle kalastajakylään kuubalaisen kalastajavanhuksen matkaan. Kirjan loputtua olin hämilläni, "höh, oliko tämä kirjan viimeinen sivu, tähänkö se loppui?" :) Kirja oli ihan  mukava valinta kesän klassikkovalinnaksi.


12. Au pair (Emma Rous)
Tämän kuuntelin BookBeatista siksi, että se on tullut vastaan monessa paikassa, ja on tuntunut olevan kovin pinnalla ilmestyttyään. En yhtään ihmettele miksi. Voin sanoa pitäneeni myös tästä jännäristä, joka hyppii kahdessa eri ajassa. Toisessa ajassa kaksoset yrittävät selvittää omia juuriaan, ja toisessa ajassa Laura niminen tyttö lähtee Au Pairiksi kartanoon pienelle pojalle. Mielästäni kirja sopi hyvin juuri kesällä kuunneltavaksi, koska kirjassa kuvataan mielestäni aika paljon kesäistä aikaa jotenkin lumoavalla tavalla. Mielestäni juoni meni juuri sopivalla temmolla eteenpäin ja kirjassa oli yllättäviä käänteitä. Osa juonenkäänteistä oli mielestäni aika kliseisiä ja sellaisia, jotka olisi mielestäni voinut esittää toisella tavalla, mutta jotka kuitenkin liittyivät juoneen olennaisesti. Kokonaisuutena tykkäsin :)

13. Lost in Suomi (Tim Walker)
Kuuntelin tämän Helmetin kohtaan kirjan nimessä on maa. Kirja vaikutti mielenkiintoiselta ja nopeasti kuunneltavalta. Sain muutamat hyvät naurut kirjaa kuunnellessani. Erityisesti naurattivat suomalaisten hassut tavat, jotka esitettiin juuri oikealla tavalla kirjassa. Myös puhumiseen liittyvät väärinymmärrykset ja suomalaiset opettajainhuoneet naurattivat :) Voin suositella!

14. Veitola (Maria Veitola)
Maria Veitolan elämästä kertova Veitola on viimeisin kirja, jonka kuuntelin, vieläpä kaverin suosituksesta. Tykkäsin todella paljon siitä, että Veitola on itse lukenut kirjan. Käsiteltävät aiheet olivat mielenkiintoisia ja kirjasta sai sekä tietoa Veitolan elämästä, että hyvää pohdintaa omaan elämään. Veitola kertoo esimerkiksi työelämään liittyvistä asioista, oman elämänsä käännekohdista ja vaikeuksista ja lapsen saamisesta. Esimerkiksi ihmissuhteisiin ja kasvissyöntiin liittyvät pohdinnat jäivät mieleen. Voisin suositella tätäkin.

15. Huumeasema zoo  (Cristiane F.)

Viimeisin kirja, jonka olen tänä vuonna lukenut oli Christiane F.n Huumeasema Zoo. Se on raadollinen kuvaus huumenuorten elämästä Berliinissä. Christiane kertoo elämästään aina lapsuusvuosista siihen, kun hänkin jää heroiinikoukkuun ja lukuisista vieroitusyrityksistä. Kirja ei ehkä sovi herkimmille lukijoille, mutta mielestäni olisi silti tärkeää, että mahdollisimman moni lukisi kirjan. Se kertoo avoimesti ja rajusti siitä, miten helposti nuori jää huumekoukkuun ja miten vaikeaa vieroittautuminen on. Se kertoo valheista vanhemmille ja prostituutiosta, jolla rahat huumeisiin hankitaan. Sukelsin todella lukiessani Berliinin hämyisiin diskoihin, jossa nuoret kokeilivat huumeita ja alkoivat myöhemmin piikittää. Kauheinta on, että kirja perustuu tositapahtumiin ja keskellä kirjaa oli myös kuvakooste kirjan henkilöistä.

Viikonlopun lukuprojekti :)

Olen ollut koulun alkamisesta asti hautautuneena läksyihin ja koulutehtäviin, esseisiin, referaatteihin ja muihin hommiin ja kirjojen lukemiselle tai kuuntelemiselle ei ole riittänyt aikaa, jaksamista eikä energiaa. Nyt on kuitenkin syksyn yo-kirjoitukset paketissa ja ensimmäinen ajatus luonnollisesti oli että nyt ehkä jaksaisi lukea ja kuunnella taas jotakin.

Viime vuonna ehdin lukea 20 kirjaa, jos en ihan väärin muista. Tänä vuonna tavaoite oli tuplasti enemmän Helmetin lukuhaasteen myötä. Tällä hetkellä luettuja kirjoja on kaiketi 18 ja lisäksi Outolinnun uudelleen lukeminen on hyvällä mallilla. En usko että mitenkään saan enää luettua tarpeeksi kirjoja haasteeseen, mutta aina voi yrittää :) Lisäksi en ole ehtinyt päivittää blogiin niitä kirjoja joita olen lukenut kesän lopussa ja jo aiemminkin. Koitan saada ne tänne jossakin vaiheessa.

Myrskyinen sää ja kurkkukipu ovat kaksi loistavaa syytä omistautua lukemiselle sen lisäksi että nyt on aika irrottautua kouluhommista hetkeksi. Myös eilen ladattu BookBeat innostaa! En yhtään tiedä jaksanko oikeasti lukea kauaa, mutta ajatus lukumaraton tyyppisestä viikonlopusta innostaa sen verran, että aloin kirjoittaa tätä tekstiä ja suunnittelemaan asiaa. Koska ajatus tuli näin pian, en ole mitenkään valmistautunut asiaan. Siksi tästä tulee erilainen maraton kuin se jonka järjestimme 1.1.2018. Voi olla että en jaksakkaan lukea kauaa ja varmasti tulen pitämään taukoja ja katsomaan telkkaria illalla sekä nukkumaan kunnon yöunet enkä käytä koko vuorokautta lukemiseen, eikä minulla ole mitään tavoitetta mitä kaikkea pitäisi ehtiä lukemaan. En myöskään aio aloittaa puolilta öin vaan todennäköisesti nyt iltapäivällä jo. Eli tämä ei ole yhtä kunnianhimoinen maraton kuin se aikaisempi, vaan hauska viikonlopun rentoutumiskeino! Ei paineita.

Voisin käydä keräämässä kirjoja joita haluaisin lukea ja palata asiaan kun olen valmis aloittamaan! Ajattelin että ehdin kuunnellessani tekemään palapelin loppuun ja siivoamaan huoneen ja hoitamaan muita asioita! Siksi kuunteleminen on kätevää! :)

Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta sain kirjakuvan ladattua. En siis todellakaan aio lukea noita kaikkia vaan tämä on niin sanottu inspiraatiopino, johon napsin kirjahyllyistä fiilispohjalta kirjoja joita ehkä haluaisin lukea. Lisaksi kuten sanottu myös BookBeat on käytössä, joten kuuntelen varmasti sieltä jotain.

Tällä hetkellä BookBeatissa on menossa Renée Knightin Kenenkään ei pitänyt tietää, josta kuuntelin eilen 11%. Kirjassa on 216 sivua ja se kestää 9h ja 23 min. 8 tuntia ja 21 minuuttia jäljellä.
Lisäksi huomasin, että Kingin Uinu, uinu, lemmikkini löytyy sieltä myös, eli sitä voisi vuorotellen vaikkapa lukea ja kuunnella. BookBeat hyllyssäni on monia muitakin kirjoja, mutta palaan niihin siinä tapauksessa, jos päädyn lukemaan jonkun niistä. Outolinnussa olen menossa sivulla 258 eli todennäköisesti ainakin sen saan luettua.

Aloitus klo. 15.00
Klo 15.00 olisi hyvä aika aloitta, joten miksipä ei :) Taidan laittaa napit korviin ja lähteä koiran ja Renée Kinightin kanssa ulos. En ole ennen lenkillä kuunnellutkaan yleensä äänikirjoja, joten tästä on hyvä aloittaa! Edistymistä voi seurata jälleen täältä huomiseen asti :) Kirjaisaa viikonloppua kaikille!


Klo. 17.00
Kuuntelin tunnin äänikirjaa lenkillä ollessani. Sen jälkeen aloin lukea Heli Laaksosen Peippo vei runokirjaa, koska haasteesta puuttuu vielä kotimainen runokirja. Aloitin myös Tess Gerritsenin Kirurgia, joka menee kohtaan perheenjäsenen sinulle valitsema kirja. Sain sitä luettua 30 sivua. (Kyllä, luen aina montaa kirjaa yhtä aikaa ;))

Tähän mennessä luettuja sivuja on:
Peippo vei: 16
Kirurgi: 30
Kenenkään ei pitänyt tietää: 22
Yhteensä: 68 sivua

Klo. 20.20
Tässä viimeisen kolmen ja puolen tunnin aikana olen kuunnellut äänikirjaa eteenpäin. Kävin tunnin lenkillä ensin yksikseni ja sitten tein vielä koiran kanssa toisen lenkin. Laitoin juuri iltapalaa ja nyt odotan sen valmistumista. Katson varmasti illalla hetken aikaa myös telkkaria, kuten mainitsin aiemmin, mutta jatkan sen jälkeen lukemista sen verran kuin jaksan.
Tässä välissä kuuntelin siis kirjasta Kenenkään ei pitänyt tietää omien laskujeni mukaan 54 sivua. Olen tällä hetkellä kuunnellut 46%. Kirjassa keskitytään paljon taustan luomiseen ja se etenee juonen kannalta aika hitaasti, mikä voi olla todella hyvä asia tai todella huono asia. Toivon todella että yllätyn lopussa! Kuunteleminen ei silti ole käynyt pitkästyttäväksi :)

Maratoniin tähän mennessä luetut sivut yhteensä: 122
Sivumäärä ei ole päätähuimaava, mutta rakastan äänikirjan kuuntelua, vaikka se on hitaampaa kuin itse lukeminen.

Klo. 23.20
En ole viimeisen kolmen tunnin aikana paljoa ehtinyt lukemaan. Kuuntelin ehkä vielä vartin verran äänikirjaa ja luin Kirurgia hieman eteenpäin ja sitten katsoin yhtä telkkarisarjaa tunnin verran.
Tämä saa olla tämän illan viimeinen päivitys ja palaan asiaan aamulla kun olen nukkunut kunnolla :) Voi olla että yritän hetken vielä lukea kirurgia. Hyvää yötä!

Klo. 10.15
Illalla luin vielä jonkin aikaa Kirurgia. Nyt olen ollut hereillä puoli yhdeksästä ja kuunnellut puoli tunti äänikirjaan, sekä lukenut jonkin matkaa Kirurgia. Olen sivulla 114. En varmaankaan ehdi lukea yhtään kokonaista kirjaa maratonin aikana, mutta ainakin minulla on tällä hetkellä neljä kirjaa hyvässä vauhdissa ja tiedän että saan ne nopeasti luettua loppuun. Äänikirjan kuuntelussa meni kauemmin aikaa kuin olisin ajatellut.

Klo 12.20
Kirurgin puoliväli. Olen lukenut siitä tällä hetkellä 170 sivua.

Tällähetkellä kokonaissivumäärä näyttää siis tältä:
Peippo vei: 16
Kirurgi: 170
Kenenkään ei pitänyt tietää: 97
Yhteensä luettuja sivuja: 283

Klo 15.00
24 tuntia on kulunut ja on aika päättää lukumaraton. Tässä välissä olen lukenut runoja ja Kirurgia ja kuunnellut äänikirjaa, saamatta kuitenkaan mitään niistä valmiiksi. Toisaalta se voi olla myös hyvä asia, koska niihin on nyt helppo palata, koska enää loppuratkaisut ovat lukematta. Voi olla että luen niitä vielä tänään loppuun.
Kirjoitan jokaisesta kirjasta vielä oman tekstin ja koitan saada myös aikaisemmin lukemistani kirjoista tekstit kirjoitettua. Lyhyesti kirjoista voisi sanoa, että Kirurgi on paras ja hermoja raastavan jännittävä! Runoista en niinkään välittänyt ja äänikirja oli ihan viihdyttävää kuunneltavaa. Siitäkin loppuratkaisu on vielä lukematta joten en ole vielä sen kummempaa mielipidettä teoksesta muodostanut.

Maratonista yleisesti voi sanoa, että olen iloinen että toteutin sen! Sain paljon vähemmän luettua kuin viimeksi, mutta tuntuu siltä kuin olisi lomalla kun on ollut aikaa lukea näin kauan! :) Onneksi kohta on syysloma niin ehtii maratoonaamaan uudelleen!

Tässä vielä kerran maratonin luetut sivut:
Peippo vei: 48
Kirurgi: 235
Kenenkään ei pitänyt tietää: 106

Luetut sivut yhteensä: 389

Kiitos kun luit ja hyvää syksyn jatkoa! :)

Lapsen sydän (Tess Gerritsen 1996)

"Arvostetun sairaalan kulissien takana kirurgit käyvät kauppaa ihmishengillä... Koskettavan todenmakuinen trilleri katulapsista kansaivälisen elinkaupan uhreina.

Apulaislääkäri Abby DiMatteo on rehkinyt ympäripyöreitä päiviä saadakseen kirurgin paikan; nyt tarjolla on pääsy arvovaltaiseen elinsiirtoryhmään. Mutta kun auto-onnettomuuden uhrin sydäntä ollaan siirtämässä ohi jonon rikkaalle yksityispotilaalle, Abby tekee päätöksen, joka uhkaa tuhota koko lupaavan uran: hän antaa sydämen kuolemaisillaan olevalle teini-ikäiselle pojalle.
Abbyn helpotukseksi upporikkaan Victor Vossin vaimolle löytyy nopeasti uusi sydän. Luovuttajasta ei kuitenkaan löydy mitään tietoja. Keneltä Nina Voss sai sydämensä?
Samaan aikaan Riikasta matkaa laiva kohti Amerikkaa mukanaan joukko katulapsia, joille on luvattu uusi koti valtameren takaa. Haluaako joku todella aboptoida minut, yksikätisen pojan, miettii yksitoistavuotias Jakov. Entä miksi alukselle laskeutuu useana yönä helikopteri, ja aamulla joku lapsista on kadonnut? Onko perheillä niin kiire saada lapsi luokseen?
Abby huomaa elinsiirtoihin liittyviä outoja kuolemantapauksia ja äkkirikastumisia. Kaikki eivät kuitenkaan pidä hänen paljastuksistaan. Joku on päättänyt antaa opetuksen - ja tehdä sen kauheimmalla mahdollisella tavalla."


Tällä teoksella alkoi joululomalla pidetty lukumaraton! Olin aloittanut kirjaa kylläkin jo aikaisemmin, mutta en ollut ehtinyt lukemaan sitä loppuun.

Tämä on sellainen kirja, jonka aloittamiselle kannattaa varata aikaa. Jos ei ehdi ensimmäisellä lukukerralla päästä vielä selville siitä, mistä on kyse, joutuu todennäköisesti aloittamaan alusta. Minulle meinasi käydä niin. Alussa kirjassa siis vaihtuu kertoja ja paikka jokaisen luvun välein ja vielä useammin. Minulla kesti hetken ennenkuin pääsin kirjan siihen vaiheeseen, että aloin ymmärtää miten kaikkii liittyy kaikkeen. Kun oli kerran päässyt mukaan, loppukirja oli helppoa lukea.

Kirjan takakansiteksti on aika kattava, joten en ala selittää juonta sen kummemmin. Tämä on siis toinen kirja, jonka luin Gerritseniltä ja tämä oli kyllä hyvin erilainen. Lukiessa ei tullut tylsää ja kirja sopi hyvin maratonin aloitus kirjaksi mysteereineen, sisäelimineen, rikoksineen ja ihmissuhdedraamoineen. Siinä tapahtuu jatkuvasti jotain jännittävää. 
Kirjan kuvailu on sellaista, että kirjaa on helppoa ja miellyttävää lukea. Sairaala tapahtumapaikkana ja kirjan aihe sekä juurikin se kuvailu toivat mieleeni Michael Palmerin Armon enkelit, jonka luin pari vuotta sitten.

Kirjan aihe on aivan järkyttävä ja oli kamalaa miettiä lapsia laivassa ja sitä miten he ovat siellä vain päätyäkseen paloiteltavaksi siksi, että rikkaan miehen vaimo saisi sydämen. Lapsen näkökulma aiheeseen teki siitä vielä sydäntä särkevämmän. Vaikka kirja on jo aika vanha, suosittelen silti kaikkia ehdottomasti lukemaan. 

Joka tulella leikkii (Tess Gerritsen 2015)

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja on aika kirjoittaa rästiin jääneet tekstit pian! :) Tällä hetkellä tänä vuonna luettujen kirjojen määrä on (vain) 20. Niihin kuitenkin on mahtunut todella hyviä kirjoja! Toivottavasti ehdin kirjoittaa niistä vielä jonkin näköisen yhteenvedon :) Tässä kuitenkin enemmän tästä kirjasta.

"Viulisti Julia Ansdell löytää antikvariaatista ostamansa nuottivihkon välistä tuntemattoman säveltäjän käsin kirjoitetun kappaleen.
Kun Julia soittaa sävellystä kotona, kolmevuotias Lily hyökkää yhtäkkiä väkivaltaisesti äitinsä kimppuun.
Julia päätyy Venetsiaan selvittämään sävellyksen alkuperää. Jäljet johtavat toisen maailmansodan aikaiseen Italiaan, missä nuori musiikin huippulahjakkuus jäi juutalaisvainojen uhriksi.
Pian Julia tajuaa olevansa itse hengen vaarassa."

Minun on jo pitkään pitänyt lukea jokin Gerritsenin kirja. Olen katsonut joskus muutaman osan Rizzoli ja Isles sarjasta ja tykkäsin siitä. Lisäksi Gerritsen on meillä kotona iso nimi ja meiltä taitaa löytyä kaikki (tai ainakin melkein kaikki?) hänen kirjansa omasta hyllystä. Aloitin tämän kirjan jälkeen myös Lapsen sydäntä ja olen senkin kanssa aika hyvällä mallilla.

Tämän kirjan luin todella nopeasti, kahdessa lukukerrassa. Kirjan alun kohdalla
oli käytävä tarkistamassa, että ovi on lukossa. Se oli sen verran karmiva. Sitä olin odottanut ja toivonutkin. Yllätyksenä minulle tuli kirjan toinen päähenkilö Lorenzo ja aluksi tuntui hyvin oudolta, että kaksi niin erilaista henkilöä, aikaa ja tarinaa kohtaavat kirjassa. Aluksi odotin enemmän Julian osuuksia, mutta kun Lorenzon tarina eteni, huomasin odottavani molempia yhtä paljon, enkä enää voinut laskea kirjaa käsistäni. Yhteen kirjaan voi mahtua monia eri puolia, kuten tähänkin. Rakkautta musiikkiin, vainoja, kauhua, äitiyttä, monia aikakausia, hulluksi tulemista, kuolemaa ja rakkaustarina. Loppuratkaisu yhtäaikaa suututti, hämmästytti ja ilahdutti. Ehdottomasti lukemisen arvoinen tarina.