lauantai 23. syyskuuta 2017

Korppinaiset (Tiina Raevaara 2016)

 Tämä on kahdeksas Nuori Aleksis kirja😊
Täytyy sanoa, että yleensä en lue tämän paksuisia kirjoja yhden päivän aikana. Tämän kanssa  niin kuitenkin kävi.
Kun kirja on tarpeeksi hyvä, sivut häviävät ja tilalle tulee elokuva, joka pyörii lukijan päässä ja jonka haluaa katsoa loppuun nythetivälittömästi.
En olettanut kirjan lainatessani, että tämä olisi mitenkään erityinen teos, mutta niinhän siinä yleensä käy, että juuri sellaiset kirjat yllättävät.

Lisäyksiä paljonpaljonpaljon myöhemmin😪
Niinhän tässä taas kävi, että kun alkaa miettiä paljon myöhemmin, ei enää tiedäkkään, mitä piti kirjoittaa. Muistan tästä kirjasta tällä hetkellä seuraavat asiat:

-Tykkäsin henkilöistä todella paljon

-Tapahtumapaikka oli ihan huikea

-Kuvailu oli aivan huikeaa

-Tarina oli täydellisen mukaansa tempaava

-Pelkäsin kun luin tätä (Mikä ei ole siis huono juttu!) 

-Rakastin kokonaisuutta

Kirja siis kertoo Johanneksesta, joka muuttaa vanhaan isovanhempiensa syrjäiseen taloon, jonne haluaa viedä kauan kadoksissa olleen rakkaansa Aalon. Talossa kuitenkin tapahtuu kamalia asioita. Oudoista paikoista löytyy outoja asioita ja kummalliset linnut piirittävät taloa ja hyökkäilevät ihmisten kimppuun. Johannes löytääkin lopulta Aalon ja tuo hänet taloon, mutta Aalo on vakavasti sairas. Pystyykö Johannes pitämään huolta rakastetustaan tässä oudossa talossa, jossa mikään ei ole mahdotonta ja jossa tapahtuu omituisia asioita tämän tästä?

En tiedä, miksi kirja teki minuun niin suuren vaikutuksen, mutta nautin lukemisesta ihan älyttömästi taas pitkästä aikaa. (Lukemiseni on hieman jäänyt viime aikoina)
Kummalliset linnut, salaperäinen Aalo, vanha kartano, karmiva historia ja muutkin salaperäiset seikat tekivät kirjasta jotenkin täydellistä luettavaa jo hämärtyvään kesäyöhön mökillä. Joku muu varmasti sanoisi, ettei pitänyt kirjasta yhtään, mutta minä jäin sen vangiksi heti ensimmäiseltä sivulta. 
Halusin kuulla tarinan loppuun, eikä minun tarvinnut keskittyä lukemiseen, vaan tarina vain kulki kuin itsestään. En edes tiennyt, että Suomessa osataan kirjoittaa kauhutarinoita, ennen kuin törmäsin tähän. Kirjasta löytyy myös rakkaustarina, erilaisia ihmissuhteita ja kammottavaa historiaa. En tiedä enää, mitä muuta voisin kirjoittaa, mutta suosittelen EHDOTTOMASTI kauhusta pitäville! Tykkäsin itse todella paljon. Ehdottomasti aijon myös lukea lisää Raevaaraa, ja katsoa, mitä mieltä olen muista hänen kirjoistaan! *Vilkaisee pöydän nurkkaan, jossa odottavat 3 seuraavaa Raevaaran kirjaa*😃 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti