lauantai 27. helmikuuta 2016

Norma (Sofi Oksanen 2015)

"Laiturilla hän istui penkille,
jolle äiti ei ollut istunut.
Metro oli syöksynyt asemalle saman tien.
Äiti oli viskannut penkin alle kengät
ja käsilaukun,
sitten hän oli poissa."

Norman äidin kuollessa hänen on itse alettava huolehtimaan itsestään ja hiusongelmastaan.
Norman hiukset kasvavat metrin vuorokaudessa. Norma seuraa äitinsä jalanjälkiä Tukkataika- nimiseen kampaamoon, jossa äiti oli töissä. Tukkataiassa työntekijät valmistavat peruukkeja Norman ja hänen kaltaistensa hiuksista.

  Lukunäyte s.222
"Muistatko, millaisiin painajaisiin heräsit lapsena?
Tilanteet niissä vaihtuivat, mutta yksi piirre toistui:
olit jäänyt kiinni ja paljastunut. Vanhempana jouduit
unissasi onnettomuuteen, jonka seurauksena makasit 
kuukauden koomassa, ja kun heräsit, olit vankina
tutkimuslaitoksessa. Näit unia, joissa jäit loukkuun 
keskelle erämaata autorikon tai kolarin vuoksi, odotit
pelastuspartiota ja nirhit hiuksiasi poikki. Sakset
olivat aina unohtuneet kotiin.

Olen lukenut kaksi Sofi Oksasen romaania. Molemmissa on ollut keskeisessä roolissa naisiin kohdistuva väkivalta. Normassa tämä ilmenee erityisesti kehitysmaiden naisiin kohdistuvalla kohdunvuokrauksella.
Kun aloin lukea Normaa se vaikutti aika sekavalta. Jouduin lukemaan osan tekstistä monta kertaa ymmärtääkseeni mitä siinä sanotaan. Kirjan perusajatuksesta pidin kuitenkin. (Hiukset kasvavat metrin päivässä yms.)
Tavallisen tekstin lisäksi kirjassa on Norman äidin vanhoja päiväkirja merkintöjä, kuten yllä oleva lukunäyte kohta. 

Suosittelen tätä kirjaa sellaisille ihmisille, jotka pystyvät hyvin keskittymään siihen mitä lukevat. Sofin teoksiin kannattaa tutustua, jos haluaa tutustua suomalaiseen nykykirjallisuuteen. Sofi Oksanenhan on Suomen menestynein nykykirjailija.




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti