"Kesälomien kynnyksellä Lohjan poliisiaseman pitkäkestoinen rikostutkinta saa tutkittavakseen nuoren naisen katoamisen. Kolme viikkoa myöhemmin Sammatista löytyy ruumis. Rikosylikonstaapeli, poliisikoiranohjaaja Hanna Vainio tarttuu tehtävään, mutta surmaajan etsiminen lukuisten epäiltyjen joukosta muuttuu tarpomiseksi alibien, syytösten ja valheiden suossa.
Tutkinnan kiireiden lomassa Hanna, 36-vuotias yksinhuoltaja, yrittää tukea tyttärensä ammattikoulun aloitusta, joka ei suju aivan toivotulla tavalla, kun koko kaveripiiriä ahdistaa paikkakunnalla tapahtunut hirmuteko. Myös oma vanha omakotitalo Sammatissa, välinpitämätön ex-mies ja kiehtova rikosilmoituksen tekijä pitävät Hannaa valppaana.
Onneksi ruumis- ja henkilöetsintään erikoistuneen saksanpaimenkoira Riinan vainu on pettämätön, ja se johdattaa rikostutkijat lopulta oikeille jäljille."
Juuri lomalle jäänyt Hanna Vainio saa puhelun työpaikaltaan Lohjan poliisista, jonne on ilmoitettu 27- vuotiaan Sonja Lahtisen katoamisesta. Hanna lähtee koiransa Riinan kanssa tutkimaan asiaa, vaikka lomalla onkin. Sonjaa ei kuitenkaan löydy ja Hanna pääsee jatkamaan lomaansa rauhassa. Muutaman viikon päästä läheisestä rannasta kuitenkin löytyy ruumis. Tyttö ei selvästikään ole hukkunut ja Hannalla riittää töitä, kun hän yrittää selvittää kuka hänet murhasi.
32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
Lukunäyte s.9
"Vain neljä harppausta ja tulija sai otteen Sonjan ranteesta.
-Mitä sinä nyt, eikö meidän pitänyt puhua? Päästä irti! Sonja kirahti. Haarukka lensi maahan.
-Älä luule.
Sonja jähmettyi ja vilkaisi vielä hätääntyneenä ympärilleen. Kirkkaat silmät tuskin erottuivat turpoavien silmäluomien alta. Hänen hartiansa laskeutuivat, raju vapina tärisytti kehoa, jalat eivät enää kantaneet. Tulijan silmät kaventuivat viiruiksi, kun hän sihahti hampaiden välistä: -Aina voi sattua onnettomuus...
Sonjan päässä alkoi humista; tämä ei ole totta, tämä ei tapahdu minulle..."
Sivuja: 319
Arvosana: 9 1/2
Tähän kirjaan törmäsin ollessani isovanhemmilla viikonloppuna. Päätin sitten lukaista läpi, vaikka ja koska en ole kamalasti dekkareita lukenutkaan. Kirja on kyllä hyvä ja jännä :) Se on Tiina Martikaisen ensimmäinen dekkari ja hän on sitä varten perehtynyt rikostutkintaan sekä poliisikoira toimintaan ja sen kyllä huomaa.
Kirjassa tapahtuu koko ajan jotain ja pidin erityisesti kohdista, joissa kerrotaan poliisikoira Riinasta.
Myös henkilöitä on tarpeeksi ja kaikki ovat mielenkiintoisia. Myös sillä oli lukemis päätöksessä osansa, että tapahtumat sijoittuvat kotialueelleni. Oli hauskaa lukea paikoista joissa on joskus käynyt. Niinpä suosittelen teillekkin että käytte lainaamassa jonkun kirjan, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupankiinne.
Huomasin myös, kuinka paljon olen lukenut fantasiaa ja scifiä. Niinpä yritän tästedes lukea kirjoja monipuolisemmin. Suosittelen lämpimästi myös teille. Älkää tarttuko aina ensimmäiseen vaihtoehtoon. Uusi suosikkisi voi olla lähempänä kuin arvaatkaan! Ja jos et ole kamalasti dekkareita lukenut niin suosittelen tarttumaan tähän teokseen, sillä se sai ainakin minut kiinnostumaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti