Nainen junassa (Paula Hawkins 2015)

*Julkaistu melkein puoli vuotta kirjan kuuntelemisen jälkeen! Ei johdu tosin kirjasta, se on jäänyt mieleen! Lisäksi huomasin, että elokuva löytyy Netflixistä, jospa senkin saisi nyt vaikka katsottua :)

Kirjoittaminen on jäänyt koulun alkamisen myötä vähemmälle ja esimerkiksi tämä teos jäi taas pitkäksi aikaa kommentoimatta. Tähän kirjaan omassa mielessäni liittyvät marjapensaat ja polttavan kuumat kesäpäivät, sekä viimeisen kesälomayön terassin maalaus operaatio, jonka aikana koin tämän kirjan viimeiset mukansatempaavat hetket. Niitä aikoja voi kaihoten muistella nyt, kun syksyn tuulet tuivertavat ulkona.

Kuuntelin kirjan storytellistä Leena Pöystin lukemana ja nautin! Kirja ei turhaan ollut kohu ilmestyttyään.
Nainen junassa on omalla tavallaan erilainen.
Kirjan henkilöistä ei oikeastaan kestään voi sanoa pitävänsä ja he ovat kaikki aika säälittäviä tapauksia. Silti heissä oli sitä jotain. Ehkä siksi, että he olivat niin inhimillisiä ja aidon tuntuisia.

Rachel on alkoholisti nainen, jonka elämä on kurjaa, kun mies on jättänyt hänet toisen naisen takia. Nyt mies ja hänen uusi vaimonsa asuvat hänen vanhassa kotitalossaan, oman pienen lapsensa kanssa. Rachel matkustaa junalla joka päivä samaa reittiä töihin. Hänellä on tapana tarkkailla työmatkansa varrella junaradan vieressä asuvaa pariskuntaa, jotka hän on nimennyt Jessiksi ja Jasoniksi, täydellistä pariskuntaa, joiden elämä vaikuttaa aivan täydellisen onnelliselta. Eräänä päivänä Rachelille selviää, että Jess on kadonnut ja hän ei voi vain antaa asian olla. Hänen on pakko saada teitää, missä tämä nainen on, nainen joka vaikutti nin kovin onnelliselta pienessä talossaan rakkaansa kanssa. Mitä hänelle on tapahtunut?

Tämä kirja on juuri sellainen, millainen psykologisen trillerin mielestäni kuuluukin olla! Loppuratkaisu oli juuri sellainen, mitä ei olisi yhtään osannut odottaa. Henkilöt olivat aitoja, inhimillisiä ja jopa sellaisia joita oli joissakin kohdissa helppoa vihata. Rachel on epäluotettava kertoja, vainoava nainen, joka ei käy töissä vaan juo päivät pitkät. Hyvin erilainen henkilö, kuin joihin olen yleensä törmännyt. Myös muut henkilöt uivat omien virheidensä ja ongelmiensa verkossa kirjan läpi.

En saa kaikkia sanoja ulos päästäni kuvatakseni kirjaa ja lukukokemusta aivan siten, miten itse haluaisin. Kirjan kielessä ja kuvailussa ja kaikessa vain oli jotain erilaista.

Koska kirjoitan tätä tekstiä nyt aika kauan kirjan lukemisen jälkeen, pystyn sanomaan, että tästä teoksesta alkoi minun psykologinen trilleri jaksoni ja nyt niitä on takana jo kolme vaikka kiirettä on pitänyt koulun kanssa. Huomasin myös, että tästä on tehty myös elokuva! Toivottavasti minulla on joskus aikaa hankkia se käsiini ja katsoa. Voin kyllä suositella kirjaa, itse pidin siitä kovasti! :)