"Mielikuvituspoikaystävä kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää sinkkuelämästä sekä paljon sellaista, mitä et olisi välttämättä halunnut tietää. Henriikka Rönkkösen tarina etenee säädöstä toiseen ja sydänsurusta uuteen ihastumiseen. Matkalla tavataan nännikarvamies, steriili mies ja pienimunainen mies ja pohditaan sinkkuelämän peruskysymyksiä: Mitä iloa dildosta voi olla? Miksi flippaaminen on suomen kielen tärkein sana? Minkälaisia ovat seurustelevien neuvot sinkuille? Miksi ei koskaan saa stalkata?
Hervottoman ronski opus karistaa sinkkuelämästä glitterin ja muistuttaa, että jokaisella sinkkunaisella pitäisi olla oma mielikuvituspoikaystävä."
Löysin tämän kirjan aurinkorannikon hotellista sellaisesta kirjanvaihtohyllystä. Jätin oman kirjani sinne ja otin tämän tilalle. Täytyy sanoa, että aivan loistava keksintö, niin ei tarvitse ottaa kymmentä kirjaa reissuun mukaan<3
Olen miettinyt tämän kirjan lukemista aikaisemminkin ja nyt siihen tarjoutui loistava tilaisuus, varsinkin, koska se menee mukavasti mukaan Helmetin lukuhaasteeseen. Tätä on moni kehunut.
Sivulta 180:
"Arvet eivät poistu koskaan ja hyvä niin, sillä niistä jää merkki, että tästä on jo kerran mennyt kieroon ja ensi kerralla tunnistaa kieroutumisen merkit aikaisemmin. Kun kipu helpottaa, niin on jo helpompi kävellä suorassa. Ja paskakin vihdoin lentää normaalisti. Se paska, joka on ollut suolen mutkan takana jumissa. Kunnon köntsä. Sitä kannattaakin odottaa. Tuntuu nimittäin aika hyvältä puskea vanha viisikiloinen homeinen ulostepatukka vessanpönttöön. Siltä tuntuu eteenpäin meneminen ja vanhojen asioiden jättäminen taakse."
Täytyy sanoa, että kuten kirjan takakannesta selviää, kirja on todella hervoton ja ronski, mutta mielestäni hyvällä tavalla ja kirja on varmasti kohuttu juuri suoruutensa takia. Siinä esitetään asiat kaunistelematta ja monipuolisia vertauksia käyttäen juuri niinkuin ne ovat. Esimerkiksi sydänsurua käsittelevä kappale oli mielestäni erityisen hyvä ja koska melkein jokainen joutuu tällaisia asioita väistämättä kokemaan, on niihin hyvä saada vertaistukea joltain, joka todella osaa sanoittaa asiat oikein. Toisaalta vaikka osassa luvuista koin vahvoja samaistumisen tunteita, osa luvuista oli täysin päinvastaisia, enkä olisi välttämättä halunnut tietää kaikkea, mitä kirja yksityiskohtaisesti kuvaili :)
Päähenkilön elämä vaikuttaa tavallaan myös hyvin ankealta sydänsurujen ja sukupuolitautien kierteeltä. Kirjassa käytettiin paljon sanoja, joista tuli erittäin likaisia mielikuvia, mutta jotka samalla naurattivat, koska en ole ikinä missään muussa kirjassa törmännyt vastaavanlaiseen kuvailuun ja kerrontaan. Harvoin nauran lukiessani, mutta tätä kirjaa lukiessa tilanne oli täysin toinen, ja siksi voin sanoa sen olleen ihan hyvä lukukokemus :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti