maanantai 30. maaliskuuta 2015

Perhosen varjo (Mila Teräs 2012)

"Linnean lapaluussa on luomi, kuin pieni liekki tai siipi. Isoäidin mukaan se on kohtalon ratkaisijan merkki. Mitä se tarkoittaa, siitä ei puhuta. 

Kesälomalla Usvalassa suvun salaisuudet tihentyvät Linnean ympärillä päivä päivältä. Toisinaan ne tuntuvat yhtä painavilta kuin kilot, joita Linnea yrittää karistaa itsestään. Mutta on myös ihanan keveitä salaisuuksia, sellaisia kuin Mikael, poika, jonka kanssa Linnea voisi kulkea vaikka metsän ääriin. "

Lukuhaaste kohta  23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä ;) Luin kirjan periaatteessa päivässä ja olisin ehtinyt lukemaan sen päivässä, mutta koska aloitin lukemista aavistuksen jo edellisenä iltana en varsinaisesti lukenut sitä päivässä... Laitan sen kuitenkin tähän kohtaan. 

Linnea lähtee kesäksi mummolaan pakoon isäpuolta ja hänen ruoan tarkkailuaan äidin varoituksista ja huolesta huolimatta. Linnean vanhemmat ovat eronneet ja hän ei tunne kuuluvansa mihinkään. Vanhempien eron jälkeen Linnea on lopettanut kaiken makean syömisen, koska päivänä jolloin erosta oli ensimmäisen kerran puhetta perhe söi jäätelöä. 
Linnea saa uusia ystäviä, ihastuksen ja tietoa suvun yllättävistä salaisuuksista...

Kirja yllätti minut. Varsinkin syömishäiriö tuli yllätyksenä. Puhuttiinhan siitä takakannessa, mutta en olisi uskonut että siitä puhutaan niin paljon ja että se kehittyy niin pahaksi ja keskeiseksi osaksi kirjaa. 

Lukunäyte s.69
"On tuijotettava ihraisia jättireisiäni, joita edes musta hame ei verhoa. Velttoja, hyllyviä käsivarsiani. Leveää lantiota ja vatsan kohdalle turvonnutta pömppistä. 
Näyttää siltä kuin olisin ties kuinka monennella kuulla raskaana. 
Se kaikki todella ällöttää minua.
Olen ruma.
Olen likainen, ällöttävä, saastainen.
Olen liian iso.
Minua on liikaa. "

Kirjasta tuli mieleeni Kira Poutasen kirjoittama Ihana meri. Siinäkin kerrotaan syömishäiriöstä ja se on erittäin hyvä. (Yksi lempikirjoistani)
Perhosen varjoon on syömishäiriön lisäksi lisätty taidokkaasti fantasiaa joukkoon. Fantasia osuudesta olisi minun mielestäni voinut kertoa vielä lisää. Tuntui vähän hassulta kun ensin oli paljon asiaa syömishäiriöstä ja sitten yhtäkkiä keijuista. Se oli yllättävä käänne.  :)

Hahmot ja erityisesti paikat olivat mielenkiintoisia. Lemppareina Daalia, Linnea ja Valeria :) 

Suosittelen kirjaa mystisistä tapauksista, fantasiasta ja syömishäiriöistä kiinnostuneille.  Lukea kannattaa ehdottomasti myös Ihana meri. Kumpaakaan kirjaa en suosittele nuorimmille lukijoille ja molemmathan ovat nuorten aikuisten kirjoja- hyllyltä lainattuja...
Kirja on kyllä hyvä :)













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti