Perhosen varjo (Mila Teräs 2012)

"Linnean lapaluussa on luomi, kuin pieni liekki tai siipi. Isoäidin mukaan se on kohtalon ratkaisijan merkki. Mitä se tarkoittaa, siitä ei puhuta. 

Kesälomalla Usvalassa suvun salaisuudet tihentyvät Linnean ympärillä päivä päivältä. Toisinaan ne tuntuvat yhtä painavilta kuin kilot, joita Linnea yrittää karistaa itsestään. Mutta on myös ihanan keveitä salaisuuksia, sellaisia kuin Mikael, poika, jonka kanssa Linnea voisi kulkea vaikka metsän ääriin. "

Lukuhaaste kohta  23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä ;) Luin kirjan periaatteessa päivässä ja olisin ehtinyt lukemaan sen päivässä, mutta koska aloitin lukemista aavistuksen jo edellisenä iltana en varsinaisesti lukenut sitä päivässä... Laitan sen kuitenkin tähän kohtaan. 

Linnea lähtee kesäksi mummolaan pakoon isäpuolta ja hänen ruoan tarkkailuaan äidin varoituksista ja huolesta huolimatta. Linnean vanhemmat ovat eronneet ja hän ei tunne kuuluvansa mihinkään. Vanhempien eron jälkeen Linnea on lopettanut kaiken makean syömisen, koska päivänä jolloin erosta oli ensimmäisen kerran puhetta perhe söi jäätelöä. 
Linnea saa uusia ystäviä, ihastuksen ja tietoa suvun yllättävistä salaisuuksista...

Kirja yllätti minut. Varsinkin syömishäiriö tuli yllätyksenä. Puhuttiinhan siitä takakannessa, mutta en olisi uskonut että siitä puhutaan niin paljon ja että se kehittyy niin pahaksi ja keskeiseksi osaksi kirjaa. 

Lukunäyte s.69
"On tuijotettava ihraisia jättireisiäni, joita edes musta hame ei verhoa. Velttoja, hyllyviä käsivarsiani. Leveää lantiota ja vatsan kohdalle turvonnutta pömppistä. 
Näyttää siltä kuin olisin ties kuinka monennella kuulla raskaana. 
Se kaikki todella ällöttää minua.
Olen ruma.
Olen likainen, ällöttävä, saastainen.
Olen liian iso.
Minua on liikaa. "

Kirjasta tuli mieleeni Kira Poutasen kirjoittama Ihana meri. Siinäkin kerrotaan syömishäiriöstä ja se on erittäin hyvä. (Yksi lempikirjoistani)
Perhosen varjoon on syömishäiriön lisäksi lisätty taidokkaasti fantasiaa joukkoon. Fantasia osuudesta olisi minun mielestäni voinut kertoa vielä lisää. Tuntui vähän hassulta kun ensin oli paljon asiaa syömishäiriöstä ja sitten yhtäkkiä keijuista. Se oli yllättävä käänne.  :)

Hahmot ja erityisesti paikat olivat mielenkiintoisia. Lemppareina Daalia, Linnea ja Valeria :) 

Suosittelen kirjaa mystisistä tapauksista, fantasiasta ja syömishäiriöistä kiinnostuneille.  Lukea kannattaa ehdottomasti myös Ihana meri. Kumpaakaan kirjaa en suosittele nuorimmille lukijoille ja molemmathan ovat nuorten aikuisten kirjoja- hyllyltä lainattuja...
Kirja on kyllä hyvä :)

Vampyyripäiväkirjat Korpinmusta (L. J. Smith 1991/2010)

"Rakkaus on hengenvaarallista.
Tänään tapahtuu jotain kauheaa, kirjoittaa päiväkirjaansa kaunis ja suosittu Elena, joka on kyllästynyt elämään pikkukaupungissa, jossa ei koskaan tapahdu mitään. 

Stefan: kouluun saapunut mystinen uusi oppilas, jonka tavattuaan Elena tietää olevansa mennyttä.
Damon: Stefanin kostonhaluinen veli, joka tulee ottamaan mitaa vampyyriveljestään. 

Kohtalokkaan rakkauden myötä pimeys herää henkiin ja paha hiipii virginialaiseen pikkukaupunkiin Fell´s Churciin."

Lukuhaaste kirja 3 kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole lukenut ennen (Kohta 1) :)

Takakansi teksti ylhäällä kertoo kirjasta tarpeeksi. Kirjassa tapahtui yllättävän vähän. 

Kerrankin pääsen sanomaan (Kirjoittamaan :)) että pidän tv- sarjasta enemmän kuin kirjasta! Olen katsonut vampyyripäiväkirjojen ensimmäisen kauden melkein kokonaan ja mielestäni kirja ei ollut yhtä hyvä kuin sarja. Elena, yksi lempihahmoistani on kirjassa suosittu, itserakas ja jopa ilkeä koulun kuningatar. Sarjassa hän on ystävällinen ja ajattelee kaikkia aina ennen itseään. Muita suosikeitani ovat Damon, Bonnie ja Stefan. Ensimmäisessä osassa tosin ei paljoa Damonista kerrota. Pidin myös Katherinesta ja Stefanin ja Damonin synkästä historiasta.

Lukunäyte s.29 
"Elena seurasi sivusta, kun Stefan poistui luokasta. Poika oli tunnin alussa tarkoituksellisesti vältellyt hänen katsettaan.Hän oli tahallaan jättänyt Elenan vaille huomiota, ja kaiken lisäksi se tapahtui Elenaa jatkuvasti haukan lailla vahtineen Carolinen silmien edessä. Kyyneleet kirvelsivät Elenan silmiä, mutta hänen mielessään jyskytti vain yksi ajatus. Elena aikoi saada Stefanin itselleen, vaikka se koituisi hänen kohtalokseen. Hän ei lakkaisi yrittämästä, vaikka se koituisi heidän molempien kohtaloksi."

 Ensimmäisessä osassa tosiaan tapahtui oikeastaan mielestäni aika vähän. Aijon lukea myös seuraavan osan, koska ehdin jo lainata sen kirjastosta. Suosittelen kirjaa vampyyrien ystäville. :)










 

Outolintu (Veronica Roth 2011)

"Kerron itselleni niin tiukasti kuin pystyn, että näin asiat täällä menevät. Me teemme vaarallisia temppuja ja ihmisiä kuolee. Ihmisiä kuolee, ja sitten me teemme lisää vaarallisia temppuja. Mitä pikimmin pystyn sen seikan omaksumaan, sitä varmemmin selviän hengissä tästä koulutuksesta. Minä en ole enää varma että selviän hengissä. 

Trisin on tehtävä koko loppuelämää koskeva päätöksensä jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimattomien yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Ensin on tiedettävä, ketkä ovat todellisia ystäviä. Ja mahtuuko rakkaus uuteen elämään lainkaan. "

Lukuhaaste kohta 26 alkaa... Kirjatrilogia :)

 Tris elää tulevaisuuden yhteiskunnassa, jossa ihmiset jaetaan vaatimattomiin, sopuisiin, rehteihin, uskaliaisiin ja teräviin. 16-vuotiaana nuorelle tehdään taipumus testi, jossa selviää mihin osastoon nuoren kannattaisi kuulua. Tris menee taipumustestiin ja testin jälkeen hänelle kerrotaan, että hänen tuloksensa olivat epäselvät, että hän on divergentti. Hänelle sanotaan että sitä ei saa kertoa kenellekkään. Tris valitsee yhden osastoista ja vasta silloin hänelle selviää kuinka vaarallista divergenttinä olo on...

Lukunäyte s.45
"Haluatko että me hyppäämme tuosta reunalta?" kysyy terävätyttö. Hän on kymmenisen senttiä pitempi kuin minä, ja hänellä on maantienvärinen tukka ja suuret huulet. Hänen suunsa on auki. 
En tiedä miksi tämä on hänestä niin järkyttävää. "Kyllä", Max sanoo. Hän näyttää huvittuneelta. "Onko tuolla alhaalla vettä tai jotain?" "Kuka tietää?"Max kohottaa kulmiaan."

Kirjan tapahtumat ja tapahtumapaikat on keksitty hyvin. Pidän alusta jossa kokelaat hyppäävät katolta ja kohdista joissa kerrotaan simulaatioista.  Myös loppuratkaisu on jännittävä.

Kirjan hahmot ovat upeita. Tris on hyvä päähenkilö ja hänen tilanteeseensa koulutuksessa on helppoa samaistua. Hänen rinnallaan voi myös vihata kirjan ilkeitä hahmoja esim. Peteriä ja Ericiä. Neljä on mielenkiintoinen hahmo nimen ja muiden salaisuuksien ansiosta. Myös Trisin vanhemmat yllättävät lopussa.

Outolintu toi mieleeni Nälkäpelit mutta oli kuitenkin aivan erilainen. Minulle kirjassa ei ollut kamalasti jännittäviä kohtia, koska katsoin elokuvan ennen lukemista. Siksi odotankin että saan toisen osan aloitettua pian. Kirja on hyvä ja pidin myös elokuvasta. Jos on katsonut elokuvan, kirjassa ei varmasti ole enää kamalan paljoa yllätyksiä, mutta jos ei ole katsonut kirja on varmasti jännittävä ja yllätyksellinen. Suosittelen Outolintua scifin ystäville. :)