Kirjoja, kirjoja, kirjoja :)

Hyvää alkanutta syksyä kaikille! Päätin tehdä näistä loppukesän ja alkusyksyn kirjoista yhden pidemmän postauksen. Helmet lukuhaaste on pahasti puolitiessä, mutta vielä elättelen toiveita, että saisin sen jotenkin haalittua kasaan :) Tässä siis kirjoista:

Nainen ikkunassa (A.J.Finn)

"Piinaavaa jännitystä huokuva mestarillinen trilleri naisesta, joka näki jotain mitä hänen ei olisi pitänyt.

Avoimia paikkoja kammoava Anna ei pysty poistumaan kodistaan New Yorkin Harlemissa, minkä vuoksi hän viettää päivänsä neljän seinän sisällä vakoillen naapureidensa elämää. Kun taloon muuttaa salaperäinen Russellien perhe, alkaa Anna seurata heitä lähes pakkomielteisesti. 

Eräänä iltana Anna näkee ikkunasta, kun joku puukottaa perheen äidin Janen. Anna on tapahtumien ainoa silminnäkijä, ja asiat alkavat saada merkillisiä käänteitä. Pian Anna ei enää tiedä, mikä on totta ja mikä kuviteltua."


Nainen ikkunassa menee Helmet-lukuhaasteen mielenterveys-kohtaan. Aluksi oli jotenkin vaikea päästä tähän kirjaan sisään, sekä kirjan tyylin, että lukijan takia. Olen kuitenkin tottunut lukijaan (Krista Putkonen-Örn) ja kuunnellut häneltä myös kolme muuta kirjaa :) Onneksi pääsin kirjaan sisään! Nautin siitä loppujen lopuksi todella paljon.

Tästä kirjasta tuli väkisin mieleen viime vuonna lukemani Nainen junassa trilleri, jonka päähenkilö muistuttaa mielestäni paljon Annaa. Kumpikin on epäluotettava kertoja ja lukija joutuu miettimään, mikä on totta ja mikä ei ja se tuo lukemiseen erilaista jännitystä. Samanlaista heissä oli myös alkoholiongelmat ja ympärillä olevien ihmisten tarkkailu.

Kirjassa isona aiheena ovat juuri mielenterveyden ongelmat ja yksinäisyys. Mielestäni mielenterveyttä käsiteltiin kirjassa hyvin ja kirjaan on valittu ehkä hieman vähemmän kirjallisuudessa mukana ollut julkisten paikkojen kammo, joka on viety kirjassa äärimmilleen.

En tiedä miksi kirjan loppu ei hätkähdyttänyt minua sen enempää, koska se on oikeasti todella hyvin tehty ja pystyn kuvittelemaan, että moni on lopussa yllättynyt :) Ehkä olen kuunnellut ja lukenut tänä vuonna niin paljon psykologiasia trillereitä, etten enää hätkähdä yhtä vähästä, kuin ehkä viime vuonna.

Kaikenkaikkiaan nautin kirjan kuuntelemisesta ja voisin sitä suositellakkin!




Teemestarin kirja (Emmi Itäranta)

"Maailmasta on loppumassa vesi. Suunnattoman katastrofin - ehkä ilmastonmuutoksen, ehkä jonkun muun - läpikäynyt ihmiskunta sinnittelee veden vähyyden ja sen säännöstelyä hallitsevan diktatuurin vallan alla. 
Noria on teemestarien sukua, ja pian on hänen vuoronsa ottaa vastaan täysivaltaisen teemestarin arvo - ja edeltäjiensä tarkkaan varjelema salaisuus. Aikana, jona veden kätkeminen on rikoksista pahin, sotilasvallan katse kiinnittyy väistämättä teemestarin taloon"


Emmi Itärannan Teemestarin kirja menee Helmet lukuhaasteen ilmastonmuutos kohtaan.
Kirja oli aika samanlainen kuin oletinkin. Siinä oli hienosti rakennettu tulevaisuuden vaihtoehtoinen yhteiskunta, jossa ihmiskunnan virheiden takia vesi on loppumassa maailmasta. Tapahtumat kerrotaan nuoren Norian näkökulmasta mielenkiintoisesti. Erityisesti pidin kirjan uuden maailman elämän kuvailusta ja siitä, miten kirjan henkilöt pohtivat "entismaailmaa". Vettä kuvailtiin kirjassa kauniisti ja myös tarinan teeseremoniat olivat mielenkiintoista luettavaa.

Kirjan henkilöt ovat mielenkiintoisia ja kuvailu on omalaatuista ja kaunista. En yhtään ihmettele, että kirja on saavuttanut paljon suosiota. Jos tällekkin pitäisi mainita joku hiukan samanlainen mielenkiintoinen kirja, mainitsisin Johanna Sinisalon Enkelten verta. Juonessa ei sinänsä ole paljoa yhtymäkohtia, mutta molemmat ovat suomalaiskirjailijoiden dystopioita ja pidin molemmista :)

Voisin suositella tätäkin kotimaiseksi lukemiseksi!

Lempi (Minna Rytisalo)

"Kuka on Lempi? Mitä on Lempi? Lapin sota pyöräyttää ihmisten elämät kuin ruletissa. Viljami joutuu jättämään vastavihityn vaimonsa piikatytön kanssa kaksin kotiin ja lähtemään rintamalle. Kaikkien on uskallettava lähteä, tartuttava tilaisuuteen ja elettävä hetkessä tehtyjen päätösten kanssa. Rakkaus kannattelee, tuhoaa ja muuttuu syyllisyydeksi." 

Lisää kotimaista kirjallisuutta! Lempi kertoo siis lapin sodan ajasta ja se on kolmen ihmisen kuvaus samasta Lempi nimisestä naisesta. Ensimmäinen kuvaus on Viljamin, joka on Lempin rintamalta palaava mies. Toinen kuvaus on perheen aputytön, joka on ollut Lempin ja lasten kanssa kotona sota-ajan. Kolmas näkökulma on Lempin siskon, joka lähti saksalaissotilaan matkaan.
Tykkäsin ehkä eniten tuosta kolmannesta näkökulmasta, koska vaikka on tullut luettua melko paljon sota-aiheista kirjallisuutta, niin en ole ennen tähän nökökulmaan törmännyt. Varmasti siitä on kirjoitettu muutakin, mutta ei ole vaan tullut vastaan.

Kirjassa käytiin läpi ihan mieletön määrä vahvoja tunteita. Surun, kateuden, epätoivon, inhon ja mustasukkaisuuden pystyy tuntemaan myös lukija (tai kuuntelija). Kirjan kieli on kaunista ja kirja on hyvin kirjoitettu. Sota-aika on kirjassa tavallaan taustalla, enemmän käsitellään esimerkiksi naisen asemaa. Tämä kirja menee minulla  haasteessa todennäköisesti kirjallisuuspalkinnon ehdokkuus kohtaan.



Minä näen sinut (Clare Mackintosh)

"Työmatka julkisilla on arkinen tapahtuma, jolle et uhraa juurikaan ajatuksia. Mutta entä jos läsnä onkin joku, joka näkee sinut ja pitää kirjaa liikkeistäsi? Joku, joka tietää yhtä hyvin kuin sinä itse, mistä ja milloin tulet, minne ja milloin menet...

Zoe Walker, lontoolainen kahden nuoren äiti, löytää lähijunassa lehteä lukiessaan järkytyksekseen oman kuvansa seuralaispalvelujen mainosten joukosta. Hänen perheensä väittää, että kuvan nainen vain muistuttaa häntä. Sitten Zoe löytää vanhemmasta lehdestä samalta paikalta toisen kuvan - ja pian nainen joutuu rikoksen uhriksi. Onko Zoe itsekkin vaarassa? Zoe yrittää epätoivoisesti selvittää, voiko hän luottaa vaistoihinsa vai kuvitteleeko hän kaiken."

Clare Mackintoshin Minä näen sinut oli karmivaa luettavaa, koska kävin juuri kesällä Lontoossa, tapahtumapaikat olivat siksi tuttuja. Kirjan kieli oli selkeää ja kirja oli siksi melko nopeaa luettavaa. Täytyy sanoa, että vaikka miten yritin arvata, kuka kirjan "pääpahis" on, en siinä onnistunut :D Mielestäni kirjan henkilöt olivat aika mielenkiintoisia. Aluksi oli hieman hankalaa pysyä kärryillä kuka milloinkin oli äänessä, mutta kun oppi tunnistamaan päähenkilöt, oli helppoa pysyä juonessa kärryillä. Mielestäni tässäkin kirjassa oli paljon hyvä psykologisen trillerin aineksia ja sitä on paljon kehuttu! Varmasti luen Mackintoshilta myös muuta jossakin vaiheessa. Tähän tartuin siis äitini suosituksesta ja minulla tämä menee lukuhaasteen kirjassa liikutaan metrolla kohtaan.




Yhteenveto :)
Postauksen kirjoittamisessa kesti oma aikansa ja olen ehtinyt lukea ja kuunnella jo näiden jälkeenkin kolme kirjaa. Kirjoittelen niistä, kunhan ehdin. Nämä kirjat olivat kaikki sellaisia, joita voisin suositella. Seuraavissa postauksissa tulee olemaan myös kirjoja, joista en niin paljon pitänyt :D
Hyvää syksyn jatkoa kaikille!