"Nuori valokuvaaja Mikael löytää kotitalonsa takapihalta jotakin, mitä hän ei ole eläissään nähnyt, mutta minkä hän tietää saman tien haluavansa omakseen. Hetkeäkään epäröimättä hän ottaa hoiviinsa öisen metsänpeikon, kansantaruista tutun salaperäisen olennon.
Hänen ja peikon välille solmiutuu maagisen tiivis suhde, joka saattaa vähitellen sijoiltaan koko elämän. Jos hän olikin aluksi kuvitellut voivansa vangita palan villiä luontoa luokseen, joutuu hän pian toteamaan jääneensä itse vangiksi. Eikä hän tiedä elävänsä hetkeä, jolloin alistettu luonto on juuri iskemäisillään takaisin."
Ennen päivänlaskua ei voi on Johanna Sinisalon esikoisromaani. Sinisalo on palkittu ja kuuluisa scifi- ja fantasianovelleistaan. Olen aikaisemmin lukenut Johanna Sinisalon Auringon ytimen ja näissä kahdessa on jotain samaa. Ensinnäkään kumpikaan ei muodostu pelkästä tarinasta vaan molempiin on lisätty jotain. Tässä teoksessa oli paljon pätkiä tunnetuista teoksista, joissa esiintyy peikko jollain tapaa. Kirjaan on sujuvasti sekoitettu esimerkiksi pätkiä Seitsemästä veljeksestä ja muista tunnetuista suomalaisista teoksista.
Kirjan kappaleet ovat lyhyitä ja siksi tämän lukeminen onnistuu varmasti myös niiltä, jotka eivät jaksa lukea pitkään kerralla. Haittapuolena voisin sanoa, että jotkut kohdat voivat aluksi tuntua sekavilta koska kertoja vaihtuu välissä usein.
Tässä romaanissa henkilöt eivät mielestäni ole niin suuressa roolissa kuin joissain muissa teoksissa. Pääpaino on peikkojen kuvailussa. Silti henkilöt ovat hyvin kuvattuja ja helposti lähestyttäviä.
Erityisesti mieleen jää kiharahiuksinen Mikael "Enkeli" joka vie kotiin peikon ja antaa sille nimeksi Pessi. Kirja kertoo Pessin ja Mikaelin yhteiselosta ja muista ihmisistä Mikaelin elämässä.
Toinen mieleenpainunut henkilö on Palomita, jolla on kotona pelottavat oltavat ja jokaa eräänä päivänä saa tietää naapurin peikosta.
Kokonaisuudessaan kirja oli mielenkiintoinen ja melko nopealukuinen.
Lukunäyte s.50
"Kun näen kappaleen, se alkaa saman tien soida aivoissani. Osaan sen ulkoa niin kuin jokainen osaa, vaikka en ole koskaan sitä kuunnellut. En ennen kuin nyt, kun annan tutun melodian ja sanojen jauhaa aivoissani automaatin lailla.
"Ottaisitkos Mörri-Möykyn
jos vain kiinni saisit?
Pieneen koriin pistäisit
ja kotiin kuljettaisit..."
Suosittelen kirjaa ihmisille, jotka haluavat lukea suomalaisen kirjan, johon on taidokkaasti lisätty peikkoja nykymaailmaan. :) Itse pidin kirjasta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti